Kyrönkankaantie, 1600-luvun valtatie; vuosisatansa tärkein kesätie; 'Suomesta Pohjanmaalle', postitienä palvellut ja Nuijasodan, Ison vihan ja Suomen sotien aikainen sotatie on edelleen löydettävissä kartalta ja varsinkin väliltä Vatula- Kuninkaanlähde- Viidentienristeys yhä erittäin vilkkaassa käytössä.

Tie johtaa ensin idästä, Kyröstä Kankaanpään Kuninkaanlähteelle ja sitten lähes suoraan pohjoiseen 'Kyrön Skanssiin' Karvian Kantissa ja siitä suoraviivaisesti harjuja pitkin Kauhanevan reunaman poikki Kauhajoen Nummijärvelle. Tiellä on pituutta n. 180 kilometriä ja ei ole ihmekään, että tie on aikoinaan syntynyt paikkaansa, sillä Kauhanevaa lukuunottamatta ainoat vesistöpaikkojen ylitykset ovat Karvianjoki Kantissa ja Nummijoki Kauhajoen Nummijärvellä.

Siitä, koska harjureittiä on alettu käyttää kulkemiseen, ei ole mitään tarkkaa tietoa, mutta tien synnystä kertovasta  tarinasta voi päätellä, että kyseessä on erittäin vanha kulkureitti. Tarinan mukaan 'Kyröstä pääsi sikalauma karkuun ja se juoksi yhtä soittoa Nummijärvelle. Kun laumaa sieltä sitten ajettiin takaisin, oli valmis tie hyvin merkittynä'. Tarinasta ei ilmene tapahtuma-ajankohdasta muu kuin se, että se on tapahtunut jo joskus muinoin.

Liekö tarinassa perää, mutta jo kivikautisella ajalla, jolloin merenpinta on ollut nykyisen Kankaanpään keskustan liepeillä, on Hämeen- ja Pohjankankaan harjuselänteitä käytetty kulkuteinä ja Kankaanpäästä onkin keskustan läheltä tehty kivikauden aikaisia asuinpaikkalöytöjä.

Myöhempinä aikoina Kankaanpään seutu oli (Hämeen)Kyrön ja Ikaalisten erämaina ja sitä myötä tie kehittyi kinttupolusta  hevosen ja purilaat vetäväksi tieuraksi. 1600-luvun alussa eri käskykirjeillä määrättiin tietä parannettavaksi ja tien historiassa vuodet 1630-luvulta 1680-luvulle ovatkin kultaaikaa. Tällöin tie toimi postitienä ja valtion virkamiesten kesäisenä kulkureittinä Turusta ja Hämeenlinnasta Vaasaan.

Kyrönkankaantien ja Kankaanpään historiat kietoutuvat hyvin läheisesti toisiinsa, sillä ilman tietä tuskin Kankaanpäätä olisi nykyisellä paikallaan ja taas toisaalta, Kankaanpään syntyminen nykyiselle paikalleen vähensi merkittävästi Kyrönkankaantien merkitystä Kuninkaanlähteen ja Karvian Kanttin välillä, sillä postia ruvettiin kuljettamaan uutta tietä pitkin Kankaanpään kautta Karvianjokea seuraillen Hongonjoen (Honkajoki) kautta Karvian Kanttiin, Kyrön Skanssiin ja sitä eteenpäin Pohjanmaalle. Toinen seikka, mikä vähensi tien merkitystä oli se, että vanha talvitie Kyröstä Ikaalisten ja Parkanon kautta Jalasjärvelle ja siitä eteenpäin Pohjanmaalle saatiin myös kesäkäyttöön.

Edellä mainittu osuus Vatulasta Viidentienristeykseen lähialueineen palvelee nykyisin monipuolisena virkistysalueena. Niinisalon varuskunta ja Pohjankankaan ampuma-alue katkaisevat tien yhtenäisyyden.

Myöskin siitä, miltä kohtaa milläkin osin tie on aikojen saatossa kulkenut ei ole aivan tarkkaa tietoa käytettävissä, mutta päälinja on nykyisen mukainen. Ja ainakin Kuninkaanlähteen ja Niinisalon väliä on aiemmin kuljettu myös hieman idempänä, Viherperänkeitaan reunoja seuraillen Ulvaanharjulle ja sitä pitkin Taulun Antin laulupuun ohitse Niinisaloon.

Tarinan mukaan Taulun Antti kulkiessaan Kuninkaanlähteen ja Niinisalon väliä, usein pysähtyi puun rungolle levähtämään ja soittelemaan viuluaan omaksi ja mahdollisesti myös muiden matkalaisten iloksi. Taulun Antin lienee aikansa paikallinen kuuluisuus, ainakin paikallisissa sananlaskuissa on Antti mainittu useasti, esim. 'Ihmiset ihmisis käy, sano Taulun Antti kun käräjäsaliin hevosella ajoi'.