Kyrönkankaantie Hämeenkyröstä Kauhajoelle eli 'Suomesta
Pohjanmaalle' on vanha valtaväylä, joka on ollut yksi valtakunnan pääteistä ja
aikanaan ainut kesäaikaan kuljettava yhteys Hämeenlinnasta Vaasaan. Tie on toiminut
sekä postitienä että nuijasodan, ison vihan ja Suomen sotien aikaisena sotatienä. Alkujaan väylä on syntynyt keskiajalla eränkäynnin maakuljetusten
yhteydessä. Jo tuolloin se lienee kulkenut suunnilleen samalla kohtaa, kuin missä
tapaamme sen vanhimmissa kartoissa 1650-luvulta.
Kuninkaista Kustaa II Aadolf matkusti Kyrönkankaan
talvitiellä 1626 palatessaan Narvasta Ruotsiin ja Aadolf Fredrick kesätiellä 1752
oleissaan eerikinretkellä Suomessa.
Kyrönkankaantie ja sen maisemat ovat säilyneet
varsin luonnontilaisina, joten tie on nykyisin erinomainen vaelluskohde ja reitti maamme
luontoon ja historiaan.
Vanhastaan tien nähtävyyksiä ja etappikohteita
ovat olleet Hämeen Hälläpyörä, Jämijärven Uhrilähde ja Kankaanpään
Kuninkaanlähde sekä mm. Hollon, Vehu-Varpeen, Soinin, Niinisalon, Kyrön Skanssin,
Nummijärven ja Hämes-Havusen kievarit.
Nykyisin tien varren kohteita ovat mm. Frantsilan
yrttitila Hämeenkyrössä, Ikaalisten kylpylä Ikaalisissa, Jämin hiihtoputki
Jämijärvellä, Kuninkaanlähteen lomahotelli ja caravan-alue Kankaanpäässä,
kaupunginmuseo ja sotilaskoti Kankaanpään Niinisalossa, Kauhanevan-Pohjankankaan
kansallispuisto Karviassa ja Kauhajoella sekä Hämes-Havunen Kauhajoella.
Kyrönkankaantie-sivut on koottu Leader+
hankkeena 2003 tien varren Lions-klubien muodostaman tietoimikunnan ja LC Karvian
toimesta.

|