Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  MATKAILU  LINKKEJÄ

 

Kyrön Skanssi

Karkurit suuntasivat matkansa pohjoiseen, Suomenselän rannattomiin metsiin tai lähemmäksikin, Kauhajoen-Jalasjärven-Peräseinäjoen asumattomille kulmille, missä he tekivät seudun vaaralliseksi muiden liikkua. Niinpä Karvianjoen varrelle perustettiin 1635 sotilaallinen varustus, linnake eli Kyrön skanssi, jonka varusväen oli määrä ottaa kiinni sotilaskarkureita ja turvata kangastiellä matkustavia. Päälliköksi skanssiin (nykyiseen Kanttiin) lähetettiin Ruotsista majuri Yrjänä Svinhufvud, jota jo pari vuotta aikaisemmin oli väitetty "ikivanhaksi". Hän sai komentoonsa miehistön, jonka määrä nousi parhaimmillaan toiselle sadalle. Jonkin aikaa Kantissa vaikutti myös sotapappi eli saarnaaja. (Pentti Papunen, IEEH I, s. 359 - 360.)

Karvian Kantin seutua asutettiin jo 1640-luvulla. Yrjö Luukkaanpoika Jämijärveltä, nähtävästi Kontista, sai kenraalikuvernööri Pietari Brahelta luvan perustaa kestikievarin Karvian eli Kyrön Skanssin luokse. Edellisen poika, kestikievarinpitäjä Tuomas Yrjönpoika valitti käräjillä vuonna 1654 maidensa riitämättömyyttä ja sai maaherran päätöksellä seuraavana vuonna lisämaata niin, että talon länsirajaksi tuli Karvianjoki hiukan Honkajoen nykyisestä keskuksesta pohjoiseen sijaitsevasta Sulanhaaranluomasta Paholuomansuuhun. (Jorma Vappula, IEEH II, s. 49).

Erämaaseutujen yksinäistalojen hallitsemat maa-alueet saattoivat olla suurempia kuin rintamaiden kokonaisten kylien kylänmaat. Hyvänä esimerkkinä tästä on Karvian Skanssi, jonka alue oli yli 20 neliökilometriä, ulottuen lähelle Honkajoen nykyistä keskustaa (Jorma Vappula, IEEH II, s. 58).

IEEH = Ikaalisten entisen emäpitäjän historia