Näyttelyt

Kaupunginmuseo/Ennu.jpg

KATSEEN KOHTEENA: sinä, minä, hän

Muoto- ja henkilökuvien monipuolinen maailma

18.5.2018.-28.4.2019

Näyttely nostaa esiin alati taiteilijoita kiehtovan kuvauskohteen eli ihmisen.  Olipa teos maalaus, veistos tai mikä tahansa, kuvauksen kohteena oleva henkilö on aina taiteilijan/kuvaajan näkemyksen armoilla. Pelkkä tekninen taituruus ja valokuvamainen toisto eivät tekemiseen riitä, vaan taitava tekijä menee pintaa syvemmälle. Taiteilija on taikuri, joka johdattaa katsojan kohtaamaan kuvattavastaan jotain oleellista ja aitoa. 

Muotokuvan historia ulottuu aina esihistoriallisen ajan kuolemankulttikuviin saakka. Antiikin ajan ihmiskehoa ihannoiva kuvaustapa katkesi kristinuskon kuvakielteisyyteen. Renessanssin aikana yksilön kuvaaminen nousi uuteen kukoistukseen tunnetuimpana esimerkkinä Leonardo da Vincin "Mona Lisa".

Valokuvan keksiminen ja abstraktin taiteen synty olivat muotokuvataiteen murroskohtia, mutta ihmisen kuvaaminen taiteessa ei silti koskaan kadonnut. Nykytaide on tuonut uusia tarkastelutapoja, näköisyyden sijaan moni taiteilija valottaa ihmisen identiteettiä yhä monipuolisemmin.

Aihealue voidaan karkeasti jakaa kahteen, virallisiin muotokuviin ja vapaisiin henkilökuviin.  Virallisten tilausmuotokuvien kohde on nimeltä tunnettu ja roolinsa mukaisesti esitetty. Kuvalta on perinteisesti edellytetty näköisyyttä. Mikäli perinteitä on rikottu, on vilkas kansalaiskeskustelu herännyt herkästi. 

Epävirallisissa henkilökuvissa taiteilija paljastaa kuvattavastaan enemmän, eri tavoin luonnetta, hetkellistä tunnelmaa tai tämän elämää yleensä. Kuvattava voi olla kuka tahansa, tuttu tai tuntematon.

Tekijät ovat kautta aikain tehneet myös omakuvia, joissa he nostavat esiin omia sisäisiä tuntemuksiaan.  Omakuvien mahdollisuus on avautunut nykytekniikan myötä myös jokaiselle meistä. Selfiet kertovat itsestämme sen, millaisena haluamme muiden meidät näkevän.

 Kaupunginmuseo/Petri_Alamaunus_Ansa_ja_Tauno.jpg

Petri Ala-Maunus, Ansa ja Tauno, 1991, öljy

 

Näyttelyssä mukana teoksia taiteilijoilta:

Manu Alakarhu, Petri Ala-Maunus, Elina Hakaniemi, Tuomas Hallivuo, Oso Heickel, Liisa Hietanen, Petri Hytönen, Ensio Härkönen, Olavi Jalkanen, Jari Johansson, Olga Kostyuk, Matti Kalkamo, Frank Kappas, Ulla Karsikas, Maria Kyrö, Kaija Leinonen, Pekka Mattila, Reima Nevalainen, Paula Ollikainen, Maarit  Paavilainen, Elina Parjanen, Tuukka Peltonen, Caroline Pipping, Jalo Porkkala, Margit, Rautala-Kaipainen, Hannu Reho, Silja Romppanen, Petri Rummukanen, Kauko Räike,  Sinikka Räike, Pertti Saari, Olli Summanen, Iiu Susiraja, Sauli Suni, Merja Tanhua, Juhani Tarna, Anssi Taulu, Riitta Uusitalo, Kaija Wikström

 

 

______________________________________________________________

 

REIMA Oy:n TAIDELAHJOITUS

Siirtäessään toimintonsa Kankaanpäästä Tampereelle ja
Vantaalle REIMA OY
on tehnyt kulttuuriteon lahjoittamalla merkittävän

osuuden taidekokoelmastaan Kankaanpään kaupungille.

35 teosta käsittävä lahjoitus on nähtävänä kaupunginmuseon taideosastolla.

 

Erityisesti 1960-80 –luvulla voidaan REIMA OY;n sanoa olleen

vahva kulttuurimesenaatti Kankaanpäässä.

Kun Kankaanpään taidekoulu perustettiin 1965, tuli Reima

olemaan monessa kohdin koulun tukena. Yrityksessä nähtiin

monipuolisen kulttuurielämän vahvistavan alueen talouselämää

ja kaikinpuolista hyvinvointia. Yritys tuki Kankaanpään taidekoulua

mm. opettaja- ja tilaresurssein (Reima OY:n suunnittelijat opettivat

koulussa alkuvuosina sommittelua ja tuotesuunnittelua, mainittakoon

mm. Kristina Jakobsson-Kärki ja Reino Koski) tämän lisäksi se hankki

paikallisten taiteilijoiden ja lahjakkaimpien opiskelijoiden töitä.

 

Kankaanpään kaupungille lahjoituksena saatava kokoelma täydentää

hienosti Kankaanpään kaupungin omaa taidekokoelmaa.  

Kokoelman helmiä ovat paitsi tietysti jo mainetta hankkineiden

Kankaanpään taidekoulun opettajien teokset myös uraansa aloittelevien

lahjakkaiden opiskelijoiden, kuten vaikkapa Teemu Saukkosen teokset.

   

 

  


Perusnäyttelyt

Kulttuurihistoria


Kulttuurihistoriallisen osaston perusnäyttely kuvaa Kankaanpään elinkeinojen kehitystä 1800-luvun loppupuolelta nykyaikaan.

Kankaanpäälle on ollut ominaista maanviljelyksen rinnalla sivuelinkeinona harjoitettu ammattimainen käsityö. Tärkeimmät käsityöalat, kuten pieksunteko sekä viskurien, kärrynpyörien ja pärekorien valmistus, ovat museon näyttelyssä kattavasti esillä.

 Kaupunginmuseo/kank-museo.jpg

Kuvataide

Professori Kauko Räike (1923-2005) ja taiteilija Sinikka Räike (1925-2009) lahjoittivat vuonna 1995 Kankaanpään kaupungille lähes 400 teosta käsittävän taidekokoelman, joka sijoitettiin Kankaanpään kaupunginmuseoon omaksi osastokseen.

Professori, kuvanveistäjä Kauko Räike tunnetaan paitsi Kankaanpään taidekoulun perustajana ja koulun pitkäaikaisena rehtorina myös nonfiguratiivisen taiteen varhaisena edustajana maamme veistäjien joukossa. Taiteilijana häntä voi luonnehtia lähinnä konstruktivistisen ajattelun edustajaksi, joka kaikessa työskentelyssään on pitänyt tinkimättömästi kiinni asettamistaan päämääristä.

Kuvanveistäjä, taidemaalari Sinikka Räike on maalarina älyllisen konkretismin herkkävireinen edustaja.

 Kauko ja Sinikka Räikkeen kokoelmaa



 

Varuskuntaosasto

Museorakennuksen yläkertaan rakennettu Niinisalo-osasto esittelee                                                                                                                                                                                                              Niinisalon varuskunnan kehittymisen pienestä                                                                                                                                                                                                                                 kertausharjoituskeskuksesta Suomen ainoaksi tykistövaruskunnaksi.                                                                                                                                                                                                                                                                                             

 

15. divisioona, mittauspatteristo, koeasema ja sääasema,                                                                                                                                                                                                                                   sekä Ypäjältä siirretty hevoshuoltokoulu ovat niin ikään                                                                                                                                                                                                                                   saaneet omat osastonsa näyttelyssä.                                                                                                                                                                                                                                                     Suomalainen rauhanturvatoiminta esittäytyy Niinisalossa annetun koulutuksen valossa.                                                                                                                                                                                                                     

 Kaupunginmuseo/varuskuntaosasto.jpg



 
Osoite Museokatu 10, 38840 Niinisalo
Puhelin 044 578 7454
Sähköposti kaupunginmuseo( at )kankaanpaa.fi