Menneet näyttelyt

KOTI KAUKANA KOTOA  - Kankaanpään siirtolaisuudesta 1890 – 2016

19.5.2017 – 29.4.2018    

 

 

                                                   

 

Kaupunginmuseo/Lempi_ja_Elsa_Amerikassa   Kaupunginmuseo/Suontausta_1941.jpg  Kaupunginmuseo/Aija_ja_Mimmi_1976.jpg

 

Laajamittainen muuttoliike on tullut yllättäen osaksi arkeamme ja koskettaa tavalla tai toisella meitä jokaista. Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti on parhaillaan liikkeellä 65 miljoonaa ihmistä, myös Eurooppaan on vyörynyt vuodesta 2015 alkaen ennennäkemätön pakolaisaalto.   

Suuri osa tämän hetken muuttajista on joutunut lähtemään kotoaan pakon edessä, konfliktien, vainon tai luonnonmullistusten vuoksi. Kiinteä omaisuus on täytynyt jättää, mukaan on voitu ottaa vain välttämättömin, jos sitäkään. Lopullisesta määränpäästä ei ole lähtöhetkellä ollut tietoa, epävarmuus tulevasta on suurena huolena. 

 

Kankaanpäätä tällainen muuttovirta kosketti ensimmäisen kerran vuonna 1940 talvisodan jaloista paenneiden Karjalan evakkojen saapuessa kuntaan. Heitä seurasivat Neuvostoliitosta siirretyt suomensukuiset inkeriläiset 1943 - 44. Viimeisimpinä tulijoina ovat Lähi-idän konflikteja paenneet irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat. 

Vapaaehtoisia muuttajia, paremman elintason, työmahdollisuuksien, perhesyiden tai seikkailunhalun vuoksi kotoaan lähteneitä on ollut liikkeellä aina. Kankaanpäästä on lähdetty leveämmän leivän perään suurina joukkoina 1900 -luvun alussa Amerikkaan ja Kanadaan ja sotien jälkeen Ruotsiin. Tänne on puolestaan viime vuosikymmeninä saapunut mm. puolalaisia, turkkilaisia, virolaisia ja thaimaalaisia. Työtä ovat tarjonneet lihajalostus-teollisuus, vihannesviljely, metalliteollisuus ja yritystoiminta, mm. ravintola-ala.  

Koti kaukana kotoa -näyttely kertoo siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta Kankaanpään näkökulmasta noin sadan vuoden ajalta. Tilastojen ja lukujen takana jokaisella muuttajalla on oma erityinen tarinansa, joita näyttelyssä avataan 20 esimerkin kautta.  

Näyttely on osa Suomi 100-juhlavuotta.    

 

______________________________________________________________________________________________________________________              

                                                               


 

 

 

 

REIMAA MEININKIÄ - Reima Oy Kankaanpässä 1944-2014

21.5. 2016. - 30.4.2017

 Kaupunginmuseo/Reima_pieni.jpg

 

 

Suomalaisen lastenvaateteollisuuden uranuurtajan tarina alkaa sodanjälkeisessä Kankaanpäässä. Alkuaikojen armeijan ylijäämäkankaista tehtyjen työ- ja suojavaatteiden jälkeen tuotanto painottui kestäviin ulkoiluvaatteisiin. Yhtiön tavoitteena oli tehdä etenkin lapsille vaatteita, jotka olivat käytännöllisiä, mukavia ja helppohoitoisia.

Seitsemänkymmenen toimintavuotensa aikana Reima on kasvanut pohjoismaiden suurimmaksi lastenvaate-valmistajaksi. Kaikille suomalaisille se on tuttu kehittämästään enstex–kankaasta, käytännöllisistä toppa- ja pilkkihaalareistaan sekä äitiyspakkaukseen kuuluneista haalareista.

Kankaanpäässä Reima oli 1960-luvun lopulta 1980-luvun alkuun suurin työnantaja. Vuosikymmenten ajan se on vaikuttanut jollain tavalla jokaisen kankaanpääläisen arjessa.

Tehtaan tuotanto siirtyi 1990–luvulla ulkomaille. Hallinto ja tuotekehitys keskitettiin vuoden 2015 alusta Vantaalle ja Tampereelle, Kankaanpäässä on jäljellä enää myymälä ja kotimaan varasto.

Näyttelyssä kerromme kuvin, sanoin ja vaattein Reiman tarinan Kankaanpäässä.

Tunnelmaan voi päästä oheisen Ylen Elävästä arkistosta löytyvän vuoden 1970 Miss Suomi -ohjelman avulla, jossa kaunottaret ovat pukeutuneeet mm. Reima Oy:n hiihtovaatteisiin   http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/04/ursula-rainio-miss-suomi-1970


 

KANKAANPÄÄN TAIDEKOULU 1965 - 2015

23.5.2015 - 1.5.2016 

Taidekoulun perustaminen 1960-luvulla Kankaanpäähän oli melkoinen
voimainponnistus.  Tähän tarvittiin selkeitä visioita, paljon sisua ja
poikkeuksellisen vahvaa yhteishenkeä. Näitä kaikkea pienestä Kankaanpäästä
löytyi. Haaveita vastaavasta oli monilla paikkakunnilla, mutta tosi toimiin
ei muualla tuolloin edetty.

Visioinnista vastasivat kuvanveistäjä Kauko Räike (1923-2005) ja
taidemaalari Juhani Tarna (s. 1937). Päämääränä oli tuoda suomalaiseen
taidekoulutukseen alueellista tasa-arvoa. Ensimmäisenä
kokopäiväisenä taidekouluna Helsingin ja Turun ulkopuolella
aloittaneessa koulussa ei tyydytty mihin tahansa opetukseen.
Haluttiin parasta ja ajankohtaisinta.
 Mallia haettiin niin Vapaan
Taidekoulun opeista kuin Ranskan pienistä akatemioista.

Käytännön toteutukseen, rahoituksen hankkijaksi ja hallinnollisten
asioiden pyörittämiseen tuli tueksi Kankaanpään Taideyhdistys,
joka oli perustettu vain hieman aikaisemmin, itse asiassa pitkälti
juuri koulun aikaansaamiseksi. Asiasta innostuneet paikalliset
kulttuuripersoonat olivat täysillä mukana hankkeessa.
Itsensä rohkeasti likoon niin taloudellisesti kuin henkisesti
laittaen he nostivat koulun määrätietoisesti siivilleen.
 

 

Nykyisin Satakunnan Ammattikorkeakoulun (SAMK) kuuluva
suosittu koulu toimii Kankaanpään keskustassa erinomaisissa,
juuri taidekoulua varten suunnitelluissa (Kouvo & Partanen 1995) tiloissa.

Jos koulun perustajia, Räikettä ja Tarnaa kutsuttiin aikoinaan
suurisuuntaisten suunnitelmiensa vuoksi Eiffel-miehiksi, voidaan koulun
historian kulkuun hakea vertausta niin ikään Ranskasta. Monivaiheisten,
värikkäiden vuosien varrella koululla ja sen tukijoilla on ollut Asterixin
gallialaiskylän henkeä. Vaikeina aikoina on aina löytynyt tarpeellinen määrä
tahtoa ja taikajuomaa.

___________________________________ 

JALO PORKKALA: JALOKUVIA 4.6.-31.8.2014

 

Jalo Porkkala on valokuvaaja ja tutkija, joka on kiinnostunut historiallisista valokuvaus- ja vedostusmenetelmistä. Kiinnostus on yhä lisääntynyt digitaalikuvan tasapäistävän täydellisyyden myötä.  Vaikka uusin valokuvateknologia on helpompaa ja mukavampaa käyttää kuin vanhat tekniikat, monien historiallisten menetelmien tasolle ei ole myöhemmin ylletty. 

Porkkala opettaa valokuvausta Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja on kouluttanut valokuvaajia vaihtoehtovedostuksen työpajoissa ja erikoistumis-opinnoissa. Hän on osallistunut useisiin vaihtoehtovalokuvauksen konferensseihin ja työpajoihin Euroopassa ja USA:ssa, ja hänen töitään on ollut kansallisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä.

”Kunnioitan valokuvan erityisluonnetta - sen hetkellisyyttä, tarkkuutta,
sävyntoistoa, läheistä suhdetta meitä ympäröivään todellisuuteen. Se on minulle kuin kaiku, muuntunut ja osin surrealistinen toisinto tutuista asioista. Haluan säilyttää sen sellaisena käyttämällä kuvieni sisältöä ja ilmapiiriä tukevia historiallisia ja vaihtoehtoisia vedostusmenetelmiä. Tunnelmat ja niiden tulkinta ovat tärkeitä kuvissani, valokuva pelkkänä teknisenä jäljennöksenä on minulle kuollut”

 

 Kaupunginmuseo/Jalo_Porkkala_Mystinen_matka.jpg

Jalo Porkkala: Mystinen maisema

   Kaupunginmuseo/Jalo_Porkkala_marsin_maisema.jpg

Annukan muistoja 1955-65
18.5.-16.8.2014

 
Pieni vitriininäyttely 1950-luvulla syntyneen tytön lapsuuden aarteista. Rakkaita leikkikaluja, matkamuistoja, mekkoja. Ajankuva hahmottuu hienosti mm. nuken funkishuonekaluissa.  Kaupunginmuseo/annukan_aarteita.jpg
   Kaupunginmuseo/funkista.jpg
 

ANNA MATVEINEN: KEHYSRIIHI
25.1.-4.5.2014

   Kaupunginmuseo/Anna_ja_nuket.jpg

Mitä syntyy kun kuvataiteenopiskelija (SAMK) Anna Matveinen
kohtaa Kankaanpään kaupunginmuseon esinekokoelman?

”Lähestyin näyttelyn rakentamista seikkailun kautta. Museo tuntui
aluksi suurelta labyrintilta, josta jotkut asiat nousivat heti näyttelyn
osaksi. Toiset taas löysivät tiensä paikoilleen vasta päivää ennen
avajaisia. Halusin luoda yhdistelemällä uusia narratiivejä esineiden
välille. Samat esineet eri aikakausilta kertovat myös ajattomuudesta
ja syklisyydestä. Samalla ne antavat vihjeitä myös yhteiskunnan
kerrostumista, muuttumista ja ajan hengestä".

 Kaupunginmuseo/Kehysriihi.jpg
   
 
Kankaalla
Kankaanpään taiteilijaseuran näyttely 31.8.-31.12.2013


Carita Ahlqvist, Hannu Ahosola, Pia Haapala-Rauhaniemi, Erja Honkanen, Ensio Härkönen, Kirsi Jaakkola, Päivi Jokinen, Liisa Juhantalo, Ulla Karsikas, Riikka Korpela, Talvikki Lehtinen, Aukusti Manninen, Aino Mäntynen, Harri Rauhaniemi, Petri Rummukainen, Juhani Tarna, Marja Tarna, Tiina Vehkaperä 
 Kaupunginmuseo/Paivi_Jokinen_Muistat_vaarin_2013.jpg
 
17.8.-15.12.2013
VÄINÖ MYLLYRINNE - Suomen suurin mies              
Suomen kookkaimpana (248 cm) miehenä tunnetun Wäinö Myllyrinteen kuolemasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Juhlan kunniaksi Väinö on kutsuttu "sukulaiskierrokselle" entisille asuinsijoilleen Pohjois-Satakuntaan. Merikarvia-Seuran ja Merikarvian kirjaston kokoama pienoisnäyttely oli kesän esillä Merikarvialla ja nyt tulevan syksyn ajan Kankaanpään kaupunginmuseossa.
Näyttelyn keskipisteenä on aidon kokoinen Väinö Myllyrinteen näköisnukke (om.Järvenpää-seura/Järvenpään taidemuseo). Mukana on muutamia valokuvia sekä Myllyrinteen äidin ja sisaren talosta Merikarvialta löytyneitä esineitä, mm. kirjeitä, sukset ja kengät. Myllyrinteen elämää valottaa lisäksi Jani Peltosen vuonna 2011 ohjaama dokumenttielokuva.
Väinö Johannes Myllyrinne (27.2.1909 -13.4.1963) syntyi Helsingissä, mutta asui elämänsä aikana useissa eri paikoissa. Isänpuoleinen suku oli kotoisin Kankaanpään Vihteljärveltä, jonne Väinön isänisänisä perusti Myllynrinne -nimisen torpan toimien myllärinä Kuninkaanlähteestä alkavan joen varrella Ylisessä myllyssä.  Isä Nestor Manassenpoika Myllyrinne oli poliisi ja Paltamosssa syntynyt äiti ompelija.
Nuoruudessaan Väinö asui joitakin aikoja isovanhempiensa luona ja kävi mm. rippikoulun Kankaanpäässä v. 1924. Näyttelyn yhteydessä kerätään Myllyrinteeseen liittyvää muistitietoa, joka toivottavasti täydentyy nyt
myös kankaanpääläismuistojen osalta.
Väinö Myllyrinne oli aikanaan Suomen ja Euroopan pisin mies sekä jonkin aikaa (n.1940-1957) myös maailman pisin. Eri lähteiden mukaan pituuden tiedot vaihtelevat 246-251,4 cm, yeisemmin hänen pituutensa kerrotaan olleen 248 cm. Myllyrinteen paino oli 175-180 kg , syli oli 275-senttinen, rinnanympärys 170 cm, kengännumero 58, hatun koko  66 ja paidannumero 52.
Vuodesta 1935 lähtien hän kiersi ympäri Eurooppaa showpainijana ja sirkusesiintyjänä, mutta palasi talvisodan syttyessä kotimaahan. 
Vuonna 1946 hän asettui asumaan Järvenpäähän, jossa hänellä oli 10 vuoden ajan kanala. Viimeiset vuotensa hän eli veljensä perheen yhtenä jäsenenä. Hänet on haudattu Järvenpäähän.
Kaupunginmuseo/Vaino_nayttelyssa.jpg 
1.9. - 15.12.2013 
Kurkistus 1990-luvun koululaisen elektroniseen maailmaan -pienoisnäyttely
Museoharjoittelija Elina Hirvikoski kokosi vitriininäyttelyn, jossa hän kertoi sanoin, kuvin ja esinein ajasta, jolloin tietotekniikka ja kaikenlaiset elektroniset esineet valloittivat alakoululaisen elämänpiirin.

"Näyttely on osittain omakohtainen, mutta uskon, että tämän ajan eläneet löytävät siitä tuttuja asioita. Nykykoululaiset voivat tutustua aikaan, jolloin Wikipediasta ja Facebookista ei ollut tietoakaan ja kännykkä alakoululaisella oli harvinainen."
18.5. - 18.8.2013  
JUHANI TARNAN METROPOLIS  Kuvituksia vuosilta 1950-1957
Taidemaalari Juhani Tarna (s. 1937) piirsi 1950-luvulla suur-kaupunkiin sijoittuvaa ja visuaalisesti kunnianhimoista Metropolis-sarjakuvaa, jota ei koskaan julkaistu. Säilyneistä sarjakuvista on koottu Kankaanpään kaupunginmuseon ja Porin taidemuseon yhteistyönä näyttely, jossa esitellään Metropolis-strippejä, guassimaalauksia ja luonnoksia originaaleina ja suurennoksina.
Syksyllä 1956 nuori, piirtämisestä ja sarjakuvista innostunut taiteilijanalku muutti Niinisalosta Helsingin Herttoniemeen päästyään opiskelemaan Taideteolliseen Keskuskouluun eli Ateneumiin. Muutos oli valtaisa: Niinisalon varuskunnan yhteyteen syntyneen kylän läpi kulki yksi raitti, jonka varrella kaikki palvelut sijaitsivat. Helsinki oli 400 000 asukkaan kiivaasti kasvava pääkaupunki, ja myös Herttoniemeen nousi kerrostaloja toinen toisensa perään.
Suurkaupungin syke ei kuitenkaan ollut Juhani Tarnalle vierasta. Amerikkalainen populaarikulttuuri  oli kantautunut Niinisaloon elokuvateatteri Kino-Marsin ja rautatieaseman lehtikioskin kautta. Kino-Marsissa Tarna kävi katsomassa lännenelokuvia ja dekkareita. Lehtikioskista hän osti sarjakuvia ja alkoi niiden niiden pohjalta piirtää omia.  Lyhytaaltoradiosta kantautui jazz-musiikkia valtameren toiselta puolen. Käsitys New Yorkin pilvenpiirtäjistä, autojen virroista ja myös suurkaupungin nurjasta puolesta alkoi muodostua nuoren miehen mielessä.
Kuvittajan urasta haaveileva Tarna alkoi opintojensa ohella piirtää suurkaupunkiin sijoittuvaa Metropolis-sarjakuvaa. Siinä päähenkilö houkutellaan sekaantumaan rikollisiin puuhiin. Tarna panosti visuaalisuuteen, vaihteleviin kuvakulmiin ja taustan geometriseen dynamiikkaan. Lisäksi hän teki aiheeseen liittyviä pienehköjä guassimaalauksia.
Valmis sarjakuva käsitti kymmeniä strippejä, mutta yksikään lehti ei halunnut julkaista sitä. 1960-luvulla Tarna hävitti valtaosan Metropoliksesta. Näyttely on koottu säilyneestä aineistosta  ja esillä yleisölle ensimmäistä kertaa.

 Kaupunginmuseo/Tarna006.jpg

Kaupunginmuseo/JuhaniTarna_Niinisalossa.jpg

 

  

 Kaupunginmuseo/historiahuone_rajattu.jpg

HÄLYTYS! HÄLYTYS! Kankaanpään VPK:n 80-vuotisjuhlanäyttely

5.5.-3.2.2013

VPK:n historiaa, kankaanpääläisiä tulipaloja ja Riskilän perheen viisi virhettä. 

Kaupunginmuseo/Pasi_vainionpaa.jpg          

 

PORIN TAITEILIJASEURAN VUOSINÄYTTELY
16.2. - 5.5.2013

Tapio Haapala, Arja-Riitta Ihalainen, Kirsi Jaakkola, Katja Laakso-Leppänen, Marko Lampisuo, Timo Lintula, Anne Kimiläinen, Ari Koivisto, Kari Kuisma, Raija Kuisma, Sirpa Ojala, Kai Ruohonen, Pasi Vainionpää, Kati Valkonen.   http://www.porintaiteilijaseura.fi/
Kankaanpään kaupunginmuseo, näyttelyjuliste

HURAHDUS - Kankaanpääläisten keräilijöiden aarteita

1.10.2011–9.4.2012

Näyttely esitteli laajan skaalan kankaanpääläisten keräilijoiden intohimojen kohteita äärestä laitaan.

 

 

 

 Kaupunginmuseo/Aarne_ja_Arja_rakentamassa_nayttelya.jpg  

AARNE JA ARJA GOES HAPPY

21.5. - 28.8.2011

Museon kesänäyttelyssä kurkistetaan rehevästä ilmaisustaan tunnetun, Orivedellä vaikuttavan taiteilijapariskunta Aarne ja Arja Jämsän elämään.

 

 

 Väristyksiä. Suomen Käsityömuseo.

VÄRISTYKSIÄ

15.1. - 8.5.2011

Näyttely värien kiehtovaan maailmaan. Tuottaja: Suomen Käsityömuseo.

Käsiohjelma opettajille (pdf-tiedosto, 856 kt, Suomen Käsityömuseon -sivuilta)

Koululaistehtävät (word-tiedosto)

 

Kaupunginmuseo/Hannu_Ahosola.jpg

CITYFILLARIT

12.2.- 8.5.2011

PINKY TWINKY, GOLD RUSH, RAINBOW WARRIOR II, HINKI PINKI, JALAXI TAXI, GIALLO SAMBA, BABY BLUE, MOLOTOW

Kankaanpääläisten nuorten kuvataiteilijoiden tuunaamat cityfillarit nähtävänä museossa ennen luovuttamista yleisön käyttöön.

 

Mölkkärin tanssilava NiinisalossaKELMI, KUNKKU JA MÖLKKÄRI - kesäiloa Kankaanpäässä

 19.5.-31.12.2010

Näistä Kelmi on uimaranta Ruokojärvellä, Kunkku, melkein kaikille tutuin, Kuninkaanlähde on luonnonnähtävyys, leirintäalue ja maauimala. Mölkkäri taas oli tanssilava Niinisalossa 1960- ja 70-luvuilta.

 

  • Kiva, kamala taide, teoksia kaupungin taidekokoelmasta, 16.5.-30.8.2009
  • Mies, kamera ja polkupyörä - Niilo Santaharjun valokuvanäyttely, 21.5.- 31.12.2008
  • Kankaanpään kolonia, 25.5.- 30.9.2007
  • Kankaanpää kylästä kaupungiksi, 25.5.- 3.9.2007
  • Koeampumalaitos 85 vuotta, 17.11.2006- 14.5.2007 
  • 50 vuotta Suomalaista rauhanturvatoimintaa, 30.5.- 31.12.2006
  • Ulkona tulee kevät, 17.4.2005- 26.2.2006
  • Opintiellä Kankaanpäässä, 18.5.2004- 27.2.2005
  • Kauko Räikkeen 80-vuotisnäyttely, 31.8.2003- 29.2.2004
  • Asiaa kengästä, 6.6.-17.8.2003

 

 
Osoite Museokatu 10, 38840 Niinisalo
Puhelin 044 578 7454
Sähköposti kaupunginmuseo( at )kankaanpaa.fi