Kauko Räike

 

Reposaaressa syntynyt Kauko Räike (1923-2005) opiskeli Taideteollisessa opistossa vuosina 1947-50. Hänen teoksiaan oli ensi kertaa näytteillä Imatralla 1953.

Räike on tehnyt useita sankaripatsaita, muotokuvia, muistomerkkejä ja mitaleja. Mm. Kaarlo Sarkian muistomerkki 1959 Kiikkaan, Vuoksenniskan sankaripatsas 1963 Imatralle ja Risto Rytin muistomerkki 1979 Huittisiin.

Hän toimi perustamansa Kankaanpään taidekoulun ensimmäisenä rehtorina vuosina 1965-73 ja kuului taiteilijaryhmä 100:aan. Kauko Räikkeelle myönnettiin professorin arvonimi 1983.

 


Kasvu 1965


Ystävyyden silta 1985

Väinö Voionmaan muistomerkki, Tampere


Kuvat: Kankaanpään kaupunginmuseo / Martti Tikka; Tampereen kaupunki / Tampereen nykytaiteen museo.

Kauko ja Sinikka Räike lahjoittivat merkittävän taiteensa kokoelman Kankaanpään kaupungille 1995. Lahjoituskokoelman teoksia on esillä Kankaanpään kaupunginmuseon tiloissa.


Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseo
 

Kauko Räike on legendaarisen muistettava hahmo Suomen taidepoliittisessa kentässä. Räike oli Satakunnan puolestapuhuja, joka pauhasi maakuntakulttuurin kehittämisen edellytyksistä ja tavoitteista.

Hän oli Helsinki-keskeisyyttä vastaan ja uskoi, että pääkaupungin taidepiirejä suosittiin maaseudun kustannuksella. Räikkeen tarkoituksena oli laskea Helsinki sille asetetulta pyhältä jalustalta - paikalta, jolla se oli ollut liian kauan - maaseudulle perustettavien vitaalisten taidekeskusten syntymisen myötä.

Kauko Räike oli ensimmäisiä taiteilijoita, jotka omaksuivat uuden vapaamuotoisen, modernin suunnan Suomessa. Hänen monumenttiveistoksensa Vuoksenniskan sankaripatsas on maamme ensimmäisiä abstrakteja ulkoilmaveistoksia.

Sinikka-vaimonsa kanssa Räike lähti Kankaanpäähän, äitinsä kotipaikkakunnalle, jossa aloitti piirustuksenopettajana yhteislyseossa 1950. Virassa hän toimi kaksi vuotta, kunnes päätti ryhtyä vapaaksi taiteilijaksi. Päätöstä - ainakin osittain - rohkaisi seuraava kirje:

"Kauko Ilmari Räike on tuonut nähtäväksi ja arvosteltavaksi veistoksiaan. Olen tutkinut nämä taideteokset ja sen johdosta saan lausua: Kauko Räike on ehdottomasti tavallista etevämpi kyky veistotaiteilijana. Olisi suotavaa, että hän voisi kehittää lahjojaan ja saisi mahdollisuuden löytää oman ilmaisumuotonsa veistoksissaan. Räikkeelle voidaan uskoa vaativimpiakin töitä suoritettavaksi ja ne tulevat hyvin ja kunniallisesti suoritettua taiteen näkökulmasta katsottuna.

Kulosaaressa 16.7.1952 Wäinö Aaltonen, professori, Suomen akatemian jäsen."

Räikkeen ensimmäinen oma näyttely oli Artekissa Porissa 1953, jolloin hän esiintyi akvarellistina.


Guassi 1953

Istuva poika 1953

Kuvat: Pentti Luodetlahti; Kankaanpään kaupunginmuseo / Olavi Asp.

Veistäjänä Kauko Räikettä voidaan pitää konkretistina, joka lähti liikkeelle perinteisistä figuureista kubististen muotojen kautta kohti abstraktista rakenteellisuutta. Käännekohtana voidaan pitää Vuoksenniskan sankarimuistomerkkiä vuodelta 1963, jolloin Räike löysi oman ilmaisumuotonsa.

Räike löysi itsensä kubismin muodossa ja sanookin, ettei maailman taiteessa ole tapahtunut mitään ennen kubismia ja sen jälkeen taide on alkanut vain rapistua.

Kriitikot pitivät alusta alkaen Kauko  Räikettä lupaavana, hyvää tyylitajua omaavana taiteilijana.

Vaikka Räike ihailee Picassoa, Lipschitziä, Brancusia, Arpia, Arhipenkoa ym, hän on itsenäinen, ainutlaatuinen taiteilija, joka on pyrkinyt tekemään mielestään hyvää taidetta..

Räike on taiteilija, joka halusi ärsyttää puheillaan ja toimillaan, mutta ei veistoksillaan. Räike tekee tahtonsa, miellytti tai ärsytti se kansaa tai kriitikoita.

Elina Vuorimies 1988
 

Kooste: Kankaanpää Seura