Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  MATKAILU  LINKKEJÄ

 

©Antero Perttula 2015
J
oukkojen hevosten ruokintaa Skanssin kievarissa 1710 - 1711

Alldenstund Giästgifwaren Sigfred Thomason ifrån Skantzen, med Häradz höfdingens ifrån Österbotn Jonas Mollins dn 30: Junii 1710: honom meddelta bewijs bestyrkt, att de Troupper, då ifrån Österbotn, till Wiborsgska Orten aftågat, ett dygn knutit bete på giästgifwarens Ängiar; för 521. Troβ och Rijd Hästar, förmälandes bemälte Häradz höfdinge, det 2ne Troupper ännu skulle efterkomma, som deras aparte qvittancier meddelandes warda,

Så befinnes och af Länsmännernes ifrån bemte Orter, Jacob Bäckmans sampt Mathias Crichori åfwan rörde dato gifne bewijs, att Manskapet ifrån Päders Öre, och Ny Carle by, nutit bete för 125: hästar,

sammaledes har Capitn Öfwer Opbodz folcket Henrich Faber den 1: Julii samma Åhr betygat, att han hoos bemälte giästgifware En Natt nutit bete för 100: Hästar, som det Manskapet, honom fölgd, hafft med sig,

noch har Hr Öfwersten för det Österbottniska Regementet högwälborne Baron Otto Johan Majdel, medelst des uthgifne attest betygat, att han hoos bemälte giästgifware 2ne Nätter Fouragerat, med Officerares och Regemententz behörige Skiuβ hästar, nämbln: 400: stn till talet, innewarande Åhr dn 29: och 30: Junii, intygandes

Nämbdemännerne Johan Johanson j Pydäniemi, och Johan Matson i Watziais, att de wärderat giästgifwarens härmedelst på des Ängiar, hwilka den tiden ännu stådt oslagna, förledit Åhr tagne skada, till 22. Åhmar,

samt bemälte Johan Matson, och Matz Sigfredson Salonen, att de Considererat, det giästgifln i Åhr på sine Ängiar kommit, att brista till 20. Åhmar,

warandes och allment witterligit, att deβe Troupper förlt och innewarande Åhr marcherat igenom denne Landz Orten, och som förmält är, hoos bemälte giästgifware nutit gräs bete, Altså blifwer detta der öfwer effter anmodan till bewijs af Protocollet meddelat.

Skanssin kestikievarinpitäjä Sigfred Thomasson näytti Pohjanmaan Kihlakunnantuomarin Jonas Mollinsin 30.6.1710 hänelle antaman todistuksen. Se osoitti, että sotaväki, kun se Pohjanmaalta kulki Viipurin seudulle, ruokki yhden vuorokauden pysähdyksen ajan kestikievarin niityillä 521 kuorma- ja ratsuhevosta. Mainittu kihlakunnantuomari ilmoitti, että toisen joukon pitäisi vielä tulla perässä ja heidän tulee antaa siitä erillinen kuitti.

Sitten mainitun seudun nimismiehet Jacob Bäckman sekä Mathias Crichori antoivat yllä mainittuna päivänä todistuksen, että miehistö Pietarsaaresta ja Uudestakaarlepyystä antoi 125 hevosen laiduntaa kievarin niityillä.

Kutsuntaväen Kapteeni Henrich Faber on samana vuonna 1.7. todistanut, että miehistön, joka on ollut hänen saattueenaan, 100 hevosta laiduntanut yli yhden yön sanotun kestikievarin mailla.

Vielä on Pohjanmaan rykmentin Herra Eversti Korkeanjalosukuinen Paroni Otto Johan Majdel antamallaan todistuksella vahvistanut, että mainittu kestikievari on tänä vuonna kahdeksi yöksi 29. ja 30.6. hankkinut hevosille rehua. Se meni Upseereille ja Rykmenttiin kuuluville kyytihevosille. Niitä oli pääluvultaan 400 kappaletta.

Lautamiehet Johan Johansson Pyydönniemestä ja Johan Matson Vatsaisista todistivat, että he ovat arvioineet kestikievarin näille niittyinä, jotka sinä aikana olivat vielä niittämättä, tulleen viime vuoden (1710) vahingoksi 22 aamia.

Samoin mainittu Johan Matson ja Matz Sigfredson Salonen sanoivat, että he ovat tutkineet, että kestikievarin niityille aiheutui tänä vuonna (1711) 20 aamin vahinko.

Yleisesti on tiedossa, että nämä joukot ovat viime ja tänä vuonna marssineet tämän maaseudun paikkakuntien läpi. Kuten on mainittu, hevoset on laidunnettu sanotun kestikievarin mailla. Niinpä pyynnön mukaan tulee asiasta antaa Sigfred Thomassonille todistukseksi ote tästä pöytäkirjasta.

Lähteet

Turun Maakunta-arkisto: Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 18.–20.9.1711, nn 30; Mikrofilmi: ES 1978, sivut 568–570 ja/tai

SSHY – Kuvatietokanta, Tuomiokirjoja, Ylä-Satakunnan tk, tuomiopöytäkirjat 1711–1711, kuvat 85–86: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5355&pnum=85.

©Antero Perttula 2015
Isonvihan tuhoja Skanssin kievarissa

Asiakirjan sivu 804: Kyrön skanssi, ruotujakolaitokselle jaettu kruununtila

Sigfrid Thomaβon. Tämä talo, jota Asukas Sigfrid Thomaβon vanhempiensa jälkeen hallitsee, on vihollisen ensimmäisen maahantunkeutumisen aikana vuonna 1713 tullut niin rakennusten kuin maiden osalta täysin hävitetyksi ja autioitettu. Asukasta, hänen vaimoaan ja lapsiaan on vihollisten taholta kohdeltu kurjasti. Se kaikki on kerrottu Arviokirjassa 2. syyskuuta 1722 ja Kihlakunnanoikeuden Tarkastuksissa 14. helmikuuta 1724 ja 22. helmikuuta 1725. Kuninkaallinen Komissio katsoo, ottaen huomioon edellä kerrotun ja oman tutkintansa, ovat tilan Mies- sekä Karjapihan rakennukset niin perusteellisesti hävitetty, että ne kaikki pitää rakentaa uudelleen. Pellot ovat viljelmättömyydestä täysin nurmettuneet sekä kasvavat osittain metsää. Edellisen johdosta Kuninkaallinen Komissio, ottaen huomioon nämä puutteellisuudet, sekä Herra Maaherran antaman näkemyksen 9. toukokuuta 1726, myöntää asukkaalle verovapaita vuosia alkaen vuodesta 1723, mainittu vuosi mukaan lukien.

(Turun ja Porin läänin tilejä: Tositteet 1726 (7476), sivut 4516 – 4517, jakso 2270 verovapaat vuodet Kyroskatz Jacob: 1723 – 1730).

Lähteet

• Turun Maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninhallitus, Lääninkonttori: Luettelo verovapauden saaneista kruunun-, vero- ja rälssitiloista 1722 – 1726 IGca 11
• Kansallisarkisto: Digitaaliarkisto: Turun ja Porin läänin tilejä: Tositekirja 1726 – 1726, tunniste 7476
• Alho K.O.: Läntinen tutkijakunta ja sen toiminta vuosina 1725 – 1727, eräs Suomen jälleenrakennuksen vaihe Isovihan jälkeen, väitöskirja, Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1940
• Alho K.O.: Isovihan vaurioitten korjaamisesta Satakunnassa 1720-luvulla, Satakunta Kotiseutututkimuksia X, Vammala 1936
• Cederberg A.R. – Alho K.O.: Läntisen ja itäisen tutkijakunnan asiakirjoja 1725 – 1727, Helsinki 1939
• Perttula Antero: Rajat haasteena – pala Itä-Porin historiaa, käsikirjoitus 2014

(Julkaistu osana laajempaa artikkelikokonaisuutta Kankaanpään Joulu -lehdessä 2015.)