Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  MATKAILU  LINKKEJÄ

 

©Antero Perttula 2015
Niinisalon ja Vehuvarpeen kievarit isonvihan aikana

Niinisalon vahingot

Asiakirjan sivu 826: Niinisalo, ruotujakolaitokselle jaettu kruununtila

Asukas Matts Jöranβon on ottanut tämän talon autiosta vuonna 1722 viljelyyn, kun venäläiset olivat sen hävittäneet. Talossa on puutteita niin rakennuksissa kuin pelloissa ja niityissä, kuten talokatselmuksen toimituskirja 19. Elokuuta 1725 ja Kihlakunnanoikeuden tarkastus 26. helmikuuta 1726 osoittavat. Kuninkaallinen Komissio on, Herra Maaherran 10. toukokuuta antama lausunto huomioiden, tehnyt oman selvityksensä koko talon tilanteesta. Talon Mies- ja karjapihan rakennuksista on ¾ hävitetty ja pellot ovat viljelemättömyydestä nurmettuneet. Ottaen edelliset huomioon on Kuninkaallinen Komissio harkinnut kohtuulliseksi myöntää Asukkaalle verovapaita vuosia, jotka alkavat vuodesta 1722 mainittu vuosi mukaan lukien.

(Turun ja Porin läänin tilejä: Tositteet 1726 (7476), sivut 4516 – 4517, jakso 2270 verovapaat vuodet Matz: 1726 – 1731).

Lähteet

• Turun Maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninhallitus, Lääninkonttori: Luettelo verovapauden saaneista kruunun-, vero- ja rälssitiloista 1722 – 1726 IGca 11.
• Kansallisarkisto: Digitaaliarkisto: Turun ja Porin läänin tilejä: Tositekirja 1726 – 1726, tunniste 7476.
• Alho K.O.: Läntinen tutkijakunta ja sen toiminta vuosina 1725 – 1727, eräs Suomen jälleenrakennuksen vaihe Isovihan jälkeen, väitöskirja, Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1940.
• Alho K.O.: Isovihan vaurioitten korjaamisesta Satakunnassa 1720-luvulla, Satakunta Ko­ti­seu­tu­tut­ki­muk­sia X, Vammala 1936.
• Cederberg A.R. – Alho K.O.: Läntisen ja itäisen tutkijakunnan asiakirjoja 1725 – 1727, Helsinki 1939.
• Perttula Antero: Rajat haasteena – pala Itä-Porin historiaa, käsikirjoitus 2014.

(Julkaistu osana laajempaa artikkelikokonaisuutta Kankaanpään Joulu -lehdessä 2015.)

Niinisalon ja Skanssin sotilas

Det anförde Böndren Josep Josepson ifrån Ninisalo och Sigfred Thomason ifrån Kyröskantz att deras förra Såldat Mattz Erichson ifrån Karfwja 1713 om hösten enär den Swänska militien undan Ryβarne måst retirera sig till Öster-bottn med en under Officera twungit dem att betala till Såldaten penningar, då Josep honom måst lefwerera 37 dlr och Sigfred Thomason 10 dlr under förewändning, att anwända sådant till des beklädning,

den Böndren påstod sig till förene rigtigt utgiort, och Mattz igen förebär ett partii uti Pyttis Sochn blifwit förlorade, ehuruwähl det närmare intet blef bewist, eij heller att han hafft öfwerheetens tillstånd till sådane penningars uttagande,

doch som Mattz sedermera wid Kyro action? är worden plundrat och afklädd, så togo käranderne sådant j Consideration, låfwades Josep där med wara belåten, att Mattz restituerar honom 24 sampt Sigfred Thomason 8 dlr Krmt, hwilket som Mattz j lika måtto fullgiöra låfwade; Altså blifwer en sådan parternes friwilleliga förlikning dem till efterrättese lagligen in protocollerad.

Talonpojat Josep Josepson Niinisalosta ja Sigfred Thomason Kyröskansista esittivät, että heidän aikaisemmalle Sotilaalleen Matts Erichsonille Karviasta oli syksyllä 1713, jolloin Ruotsin sotilaiden täytyi Ryssien tieltä vetäytyä Pohjanmaalle, heidät eräässä virantoimituksessa pakotettu maksamaan Sotilasrahoja. Silloin Josepin täytyi antaa Mattsille 37 taaleria ja Sigfred Thomasonin 10 taaleria sillä tekosyyllä, että ne käytetään vaatetukseen.

Talonpojat puolustautuivat sanoen maksaneensa ne jo aiemmin oikein. Matts taas väitti yhden osan vaatteista hävinneen Pyhtään pitäjässä, vaikkakaan hän ei saanut siitä parempaa todistusta. Hänellä ei myöskään ollut osoitusta, että hänellä olisi ollut esivallan lupa sellaisten rahojen ottamiseen.

Koska Matts on sittemmin Kyrön taistelussa tullut ryöstetyksi ja riisutuksi, niin tuli kantajilla häntä kohtaan sääli. Niinpä Josep lupasi olla tyytyväinen, jos Matts maksaa takaisin hänelle 24 sekä Sigfred Thomassonille 8 kuparitaaleria. Tämän Matts lupasi täydellisesti toteuttaa. Niinpä pöytäkirjaan kirjattiin heidän noudatettavakseen mainittu osapuolten välinen vapaaehtoinen sopimus.

Lähteet

Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Ikaalisten tuomiokunta, Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 29. – 31.9.1722; nn 31; MF ES 1978, sivut 611v. – 612.
SSHY – Kuvatietokanta, Tuomiokirjoja, Ylä-Satakunnan tk, tuomiopöytäkirjat 1722–1722, sivut 611v –612, kuva 717: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7179&pnum=717.

Vehuvarpeen isäntä

Befallningzman och Ländzman ifrån Illmåila Sochn Johan Rein berättade, att Ninisalo och Kyrö skantz giästgifware gårdar utj Ikalis Pastorat, deβe framfarne Åhren så Länge Ryβarne woro rådande j Landet, äro aldeles ödelagde, att förtijden ifrån Järfwenkylä giäst gifware gård j Kyro Sochn till Numjärfwj utj österbottn och Jllmoila Sochn hwar emellan är öfwer 11 michl intet giästgifwerj wjd Sommar wägen finnes,

eij heller flera åboare än Een wjd Nampn Lars Mattzson, som allareda förr än Ryβarne sig denne Landz orten bemächtigade, flytt till Crono hemmanet Wehunwarpe på Skogen,

sedan han för sin försummelse och lättia, sampt andra odygder, är worden drefwen ifrån Hachka hemman j Kilfwakala By, hoos hwilken doch ingen förhopning wara skall att bringa Wehunwarpe utj Cultur, eller betala till Kongl. Maijt och Cronan några uthskylder

därföre, utan fast mehra wara till befruchta, att den wägfarande som till des hemwist anlända, af honom bestulne blifwa, och löpa annan fara, hwar öfwer efter Reins angifwande åthskillige wjd deras ankombst till öster bottn sig beswärat,

Ländzman Anders Sahlberg berättade jämbwähl, om denne Lars Mattzson föga förhopning wara, till uth lagornes betahlande, sampt att han eij heller är af någon god fregd, men emedan detta omrörde hemman är Crono, att det Höga Landzhöfdinge ämbetet således Competerar, att för ordna om Lars Mattβons afdrifwande derifrån, och besättiande med Een tiänligare åboare, hwartill Rein förmente till gång finnas såframpt Lars Mattβon afsät blifwer;

för den skull hafwa wederböranderne sig här om å ort som wederbör angifwa, hwad Lars Mattβons afdrifwande som eij heller nu tillstädes är wjdkommer, och uthslag afwachta.

Ilmajoen pitäjän Kruununvouti ja Nimismies Johan Rein kertoi, että menneinä vuosina ovat ryssät tosi kauan hallinneet tätä maaseutua. Tämän vuoksi ovat entisaikaiset Ikaalisten pitäjän Niinisalon ja Kyröskantsin kestikievaritalot täysin autioituneet. Sen tähden ei kesätien varrella Kyrön pitäjän Järvenkylän kestikievarista 11 penikulman päässä olevan seuraavan Pohjanmaan Ilmajoen pitäjän Nummijärven kestikievarin välillä enää ole muita kestikievareita.

Siellä ei myöskään ole muita asukkaita kuin muuan Lars Mattsson nimeltään.  Hänkin oli jo ennen kuin ryssät valtasivat tämän maaseudun muuttanut metsään Vehuvarpeen kruununtilalle.

Sinne hän oli muuttanut siksi, kun hänet oli leväperäisyytensä ja laiskuutensa sekä muiden paheittensa takia ajettu pois Kilvakkalan Hahkan talosta. Ei kuitenkaan ole mitään toivoa, että hän saisi Vehuvarpeessa aikaiseksi jotain maanviljelyä tai voisi maksaa Kuninkaalliselle Majesteetille ja Kruunulle joitain maksuja.

Niin kauan, kun Lars Vehuvarpea hallinnoi, matkamiehet joutuvat kovasti pelkäämään monia vaaroja ennen kuin pääsevät kotipaikkaansa. Tästä Reinin ilmoituksen mukaan useat Pohjanmaalta tulevat ovat valittaneet.

Nimismies Anders Sahlberg kertoi myös, ettei tähän Lars Mattzoniin kannata panna vähäisintäkään toivoa maksujen suorittamiseen. Tällä ei myöskään ole hyvä maine. Mutta, kun tämä tila on Kruunun, on Korkean Maaherranviraston toimivallassa päättää, ajetaanko Lars Mattson pois sieltä ja annetaanko asukkuus jollekin sopivammalle. Tämän asian Rein arveli olevan näin kunnes Lars Mattson erotetaan.

Koska tämän paikkakunnan asianomaisten taholta asia on annettu ilmi, jäädään nyt odottamaan päätöstä Lars Mattsonin, joka ei myöskään nyt ollut oikeudessa paikalla, poisajamisesta.

Huomautus

Täydentää Vehuvarpeen isäntiä: 1711–1722 Lars Mattsson. Yllä olevan tekstin mukaan Larsilla on täytynyt olla sinne immissio. (AP)

Lähteet

Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Ikaalisten tuomiokunta, Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 19. – 21.6.1722;
nn 31; MF ES 1978, sivut 412v. – 414.
SSHY – Kuvatietokanta, Tuomiokirjoja, Ylä-Satakunnan tk, tuomiopöytäkirjat 1722–1722,
sivut 412v.–414, kuvat 510–511:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7179&pnum=510.

Asutuksen yleisluettelo Kankaanpää 1695–1714, sivu 21, jakso 21:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31764:
vuonna 1712 / Vehuvarpe öde: itsellinen Lars, vaimo Margareta; Kankaanpää 1720–1739 /
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17577 sivu 17, jakso 17: 1722 Lars, Maria hust.
Asutuksen yleisluettelo Kankaanpää 1695–1714, sivu 30, jakso 30:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31788, merkitty isännäksi 1700–1710.