Leena Sivula:

Kankaanpään kaupunginmuseo - Eilen, tänään, huomenna

 

Eilen

Olen määritellyt Kankaanpään kaupunginmuseon perustamispäiväksi 29.6.1974. Museon perustamista Kankaanpäähän suunniteltiin jo pari vuotta ennen sitä, mutta tuona päivänä Kankaanpään kaupunginvaltuusto myönsi ensimmäisen määrärahan museotoiminnan aloittamiseen. Myönnetty määräraha oli 2.500 markkaa, ja se osoitettiin Kavoluoman koulun muuttamiseen museon esinekokoelman varastointia varten.

Ensimmäisen kerran museoajatus Kankaanpäässä sai kuitenkin alkunsa jo 1920-luvulla, jolloin lähtökohtana oli ajan vireä nuorisoseuratyö. Eri puolilla Kankaanpäätä kerättiin museoesineitä, jotka sijoitettiin Pohjois-Satakunnan kansanopiston suojiin. Virallisesti Pohjois-Satakunnan museo perustettiin vuonna 1924, tuolloin museokokoelma käsitti noin 300 esinettä. Museotoiminta kuitenkin loppui kansanopiston paloon syyskuussa 1925. Museoesineistö säästyi tulipalon tuhoilta ja liitettiin Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmiin vuonna 1976.

Kansanopiston palon jälkeen museoesineiden keruu jatkui 1930-luvulla lehtori Martta Sevion johdolla Kankaanpään yhteislyseossa. Vuosien saatossa kertyi lyseoon lähes 2000 esineen kokoelma, joka niin ikään liitettiin kaupunginmuseon kokoelmiin vuonna 1976. Myöhemmin opetusneuvos Martta Sevio jatkoi museoesineiden keruutyötä miehensä veikko Sevion kanssa. Martta ja Veikko Sevion nimellä olevaan kokoelmaan kuuluu noin 3000 esinettä, saman verran valokuvia sekä runsaasti arkistomateriaalia.

Kaupunginmuseon oman kokoelman keruutyö käynnistyi vuonna 1974, ja samoihin aikoihin alettiin etsiä museolle tiloja. Vuonna 1977 kaupunki päätti sijoittaa museon Niinisalon läntisen kansakoulun tiloihin, jonne samana vuonna perustettiin myös valtakunnallinen Tykistömuseo. Kaupunginmuseo sijoitettiin koulun opettajien entiseen asuntosiipeen, jossa kahdeksan asuntoa muutettiin noin 600 neliön näyttelytilaksi. Tykistömuseon hallinnassa oli koulun puoli, jossa näyttelytiloina oli kahdessa kerroksessa 11 luokkahuonetta sekä pohjakerroksen juhlasali.

Kaupunginmuseon vuonna 1981 lopulisesti valmistunut perusnäyttely kuvaa Kankaanpän elinkeinojen kehitystä viime vuosisadan loppupuolelta nykyaikaan. Kankaanpäälle on ollut ominaista maanviljelyksen rinnalla sivuelinkeinona harjoitettu ammattimainen käsityö. Tärkeimmät käsityöalat, kuten pieksunteko sekä viskurien, kärrynpyörien ja pärekorien valmistus, ovat museon näyttelyssä kattavasti esillä.

Vuoden 1995 lopussa pitkäaikainen yhteistyö Tykistömuseon kanssa päättyi, kun Tykistömuseon tavaroita ruvettiin pakkaamaan Hämeenlinnaan muuttoa varten. Viimeiset muuttokuormat lähtivät Kankaanpäästä kesäkuun 1996 alussa. Muuton seurauksena kaupunginmuseo sai käyttöönsä Tykistömuseolta vapautuvia näyttelytiloja yli 1000 neliötä ja laajan piha-alueen.

Tykistömuseossa ollut 15. divisioonan perinnehuone jäi Kankaanpäähän, sillä sitä ei satakuntalaisista kootun divisioonan väki antanut viedä Hämeenlinnaan.

 

Tänään

Samaan aikaan Tykistömuseon poismuuton kanssa Kankaanpään kaupunki sai merkittävän lahjoituksen, kun profesori Kauko Räike ja taiteilija Sinikka Räike luovuttivat lähes koko hallussaan olevan tuotantonsa Kankaanpään kaupungille. Taidekokoelma päätettiin sijoittaa kaupunginmuseoon.

Luovutushetkellä lahjoitukseen kuului veistoksia ja maalauksia sekä mitaleita yhteensä 324 teosta. Pari vuotta myöhemmin kokoelmaa täydennettiin, ja tällä hetkellä taidekokoelma sisältää lähes 500 teosta, nyt myös vesivärimaalauksia. Tällainen huomattava kokoelma merkitsee Kankaanpään kaupunginmuseon toiminnan laajenemistä myös taidemuseotoiminnan alueelle.

Perusnäyttelyjen ohella museon toimintaan kuuluvat tilapäisnäyttelyt, joita on voitu tuottaa Tykistömuseolta vapautuneisiin tiloihin. Museossa on vuosittain 4 - 6 tilapäisnäyttelyä. Tilapäisnäyttelyiden aiheissa huomioidaan ajankohtaiset tapahtumat, kuten esimerkiksi tänä vuonna kaupunginmuseon 25-vuotisjuhlanäyttely, YK-koulutuskeskuksen 30-vuotisnäyttely ja sairaalan 100-vuotisnäyttely. Jokavuotinen joulunäyttely konsertteineen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on muodostunut jo perinteeksi.

Näyttelytoiminnan lisäksi museo on ollut mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia. Suuri tapahtuma on jokavuotinen Niinisalon markkinatapahtuma, joka järjestetään yhteistyössä Niinisalon kylätoimikunnan, maamiesseuran ja Marttojen kanssa. Mukana on tietysti myös varuskunta. Talvisista tapahtumista voidaan mainita lumiveistoskilpailu, joka on järjestetty kaikkiaan kolme kertaa, ja parin vuoden tauon jälkeen kilpailemista taas jatketaan maaliskuussa 2000.

 

Huomenna

Kuvataiteen ja kulttuurihistorian lisäksi kaupunginmuseon toiminta laajenee myös sotahistorian alueelle, sillä kaupunginhallitus ja Tykistöprikaati ovat jo vuonna 1997 sopineet, että museon ylimpään kerrokseen rakennetaan varuskuntamuseo-osasto, joka kertoo nimenomaan Niinisalon varuskunnan kehittymisestä pienestä kertausharjoituskeskuksesta yhdeksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista varuskunnista.

Niinisalon varuskunta on olennainen osa Kankaanpään kaupunkia. Varuskunnan ympärille on muodostunut keskustaajaman jälkeen kaupungin suurin yhteisö, ja se on kaupungin ohella suurin työllistäjä Kankaanpäässä. Varuskunta on niin huomattava osa kaupunkia, että sen tuominen omana osastona esille museossa on perusteltua.

Varuskuntamuseo-osastoa on kunnostettu kahden vuoden ajan osittain opetusministeriön myöntämin varoin. Tilat alkavat olla valmiit, joten näyttelyn rakentaminen voitaneen aloittaa jo ensi vuoden aikana. Tarkoituksena on avata osa varuskuntaosaston näyttelyä yleisölle mahdollisesti jo ensi kesänä.

Uutena tapahtumana museossa järjestetään 15.7.2000 markkinat 1700-luvun tapaan ja sen jälkeen kuningas Adolf Fredrikin juhlapäivälliset. Tapahtuma perustuu Ruotsi-Suomen kuninkaan Adolf Fredrikin käyntiin Kankaanpäässä 17.7.2752. Tapahtumaa on suunniteltu jokavuotiseksi. Kuninkaan ja muiden kuuluisuuksien vierailuista Kankaanpäähän valmistuu myös näyttely ensi kesäksi.

Kankaanpään kaupunginmuseon toiminnassa pyritään kulttuurimatkailun ohella edistämään Kankaanpäähän suuntautuvaa luonto- ja elämysmatkailua. Tähän museon sijainti Niinisalossa ulkoilureittien ja Jämin läheisyydessä, Järvi-Suomentien tuntumassa ja Pori - Kankaanpää-taidetien välitömässä läheisyydessä luo hyvät edellytykset.

 

Korvaluoma-Karhusaaren Joulu 1999

 

Sivun alkuun Etusivu Kaupunginmuseo