Kirjoituksia Vihteljärvestä

Historiaa ja muistelmia Kuninkaanlähteestä ja lähiympäristöstä

Kankaanpään Kuninkaanlähde sai nimensä, kun kuningas Adolf Fredrik pysähtyi lähteellä 17 heinäkuuta 1752 matkallaan Vaasaan. Lähteellä riitti tuolloin varmasti liikettä, olihan kuninkaan matkassa pelkästään jo hevosiakin 250. Jo 1600-luvun kartoissa lähde on merkitty tapaan pulppuava, virtaava lähde, vahva suihkulähde. Kuninkaanlähteestä alkava vesistö juoksee Vihteljärven, Jankkarijärven, Ruojärven ja Susijärven kautta Karhijärveen Laviaan, sieltä edelleen Lassilanjoen kautta Noormarkun Inhottujärveen, joka taas purkaa vetensä Pohjanlahteen kahta eri reittiä Ahlaisissa ja Merikarvialla.

Kuninkaanlähteen ohi kulkeva tie, Kyrönkankaantie eli Kangastie eli Sikaintie eli Pohjanmaantie, on raivattu jo 1550-luvulla. Tie levennettiin noin 1630-luvulla postitieksi. Nimi Sikaintie johtuu tarinasta, jonka mukaan Hämeenkyröstä olisivat siat lähteneet karkumatkalle kangasta pitkin ja näin raivanneet tietä. Perässä tietysti tulivat sikojen omistajat, jotka löysivät täältä hyvän asuinpaikan Vihtiläjärven rannalta - ja näin sai alkunsa Vihtiläjärven asutus. Sioista löytyi ainakin yksi asianjalka, sillä Sikalan varhaisin nimi oli Sianjalka. Tarinassa saattaa olla jotain perääkin, sillä Vihtiläjärven vanhimpien talojen perustajat olivat Hämeenkyröstä. Toisten tietojen mukaan tie syntyi mahdollisesti keskiajalla Etelä-Pohjanmaan asuttamisen yhteydessä. Kyrönkankaantie kulki Hämeenkyröstä Vatulanharjun kautta Kuninkaanlähteelle, josta edelleen Niinisalon kestikievarin kautta Karvian Skanssiin ja edelleen Kauhajoen Nummijärvelle, päätyen Hämes-Havuseen Kauhajoella.

Tiellä on ollut monenlaista kulkijaa, olihan se ainoa tie Hämeestä Pohjanmaalle aina 1600-luvun lopulle saakka. Tiedetään, että mm. Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe kulki kesällä vuonna 1639 tietä Pohjanmaalle. Sotilaita reitillä on kulkenut ainakin nuijasodasta lähtien. Kuninkaanlähteen alueella toimi varuskunta 1600-luvun puolivälissä ennen kuin se siirtyi Karvian Skanssiin, harjun kapeampaan kohtaan. Ehkä suurimmat joukot tiellä kulkivat Isovihan aikaan, jolloin Niinisalon kestikievarin isäntä Jooseppi vaati käräjillä korvausta hevosten viljasta ja heinistä huonolla menestyksellä. Kesällä vuonna 1710 oli kolmen päivän aikana liikkeellä noin 750 hevosta ja 2400 miestä. Pohjalaiset olivat menossa Viipuria vapauttamaan. Varmasti kestikievarin isäntä oli oikeassa vaatimuksissaan tämän joukon jäljiltä.

Toukokuussa vuonna 1711 vietiin tietä pitkin venäläisiä sotavankeja Uumajaan. Tuolloin 29 vangin joukossa oli mm. pari ruhtinasta ja kenraali, vartijanaan luutnantti Brusi.

Ruotsi-Suomen armeija perääntyi 12. lokakuuta 1713 kenraali Armfeldin johdolla Kyrönmetsän läpi Pohjanmaalle. Venäläiset joukot koottiin Hämeenkyrössä Napuen taistelua varten helmikuussa 1714. Ei ole varmuutta, kulkivatko nämä 10 000 venäläistä Kuninkaanlähteen kautta.

Suuri venäläisten sotajoukko majaili lähteellä vuoden 1808 kesällä ja hankki ruokansa lähiympäristöstä. Näistä ryöstöretkistä on kerrottu monia juttuja.

Ettei tulisi mainittua vain sota-ajan kulkijoita, mainittaakoon myös Sakari Topelius, joka heinäkuussa 1840 matkusti tietä Helsinkiin viiden hevosen ja kymmenen hengen seurueen kanssa.

Kuninkaanlähteeltä Kyröskankaan vanha tie jatkuu nykyisin Viidentienristeykseen ja edelleen Niinisalon varuskunnan läpi. Niinisalosta eteenpäin tie on Pohjankankaalla suljettu, koska se kulkee tykistön ampuma-alueella.

Kuninkaanlähteenpuro virtasi vanhastaan Kulhuan maiden läpi Vihtiläjärveen, samoin lähdekin oli Kulhuan maalla. Kulhuan isäntä otti vesivoiman käyttöön ja rakens purooni 1750-luvulla Lähteenmyllyn. Vuosien vieriessä myllyt lisääntyivät, parhaimmillaan niitä oli noin neljä kilometriä pitkässä purossa seitsemän. Myllyt olivat lahkomyllyjä, osakkaina oli Jämijärven ja Kankaanpään taloja. Kotitalollani oli osuus Ylisen myllyyn, joka oli ensimmäisenä Kuninkaanlähteenpurossa padotun lammen rannalla. Nykyään myllystä on vain joitakin perustuksia jäljellä. Ylisen myllyn asiapapereissa vuodelta 1907 mainitaan lähteen olevan ympyrän muotoinen ja läpimitaltaan kolme metriä. Vettä mainitaan pulppuavan 170 litraa sekunnissa. Kankaanpään kunnalliskokouksien pöytäkirjoista löytyy tieto, että Kuninkaanlähteen vesistöön on jo vuonna 1857 istutettu lohia. Tästä alkunsa saanut kalankasvatus jatkuu edelleen.

Kuninkaanlähteen alueella on ollut myös metsänvartijan torppa, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen maauimalan kohdalla. Lähteen metsänvartiopiiri oli noin viisituhatta hehtaaria. Punaiseksi maalattu palotorni alueelle rakennettiin vuonna 1915. Tornissa oli jopa puhelin. Palotorni paloi vuonna 1957, nyt siitä on enää jäljellä vain kivijalka harjun päällä.

Lähteestä noin parinsadan metrin päässä on Suomen pisimmän miehen eli Väinö Myllyrinteen (248 cm) isän syntymäkoti. Väinö kävi rippikoulun vuonna 1924 Myllyrinteeltä, vaikka oli kirjoilla Kuusankoskella. Nykyisin talo ei ole enää samalla suvulla.

Urheilua Kuninkaanlähteen alueella on harrastettu ahkerasti. Parisataa metriä Niinisaloon päin tien oikealla puolella oli urheilukenttä, joka nyt on metsän peitossa. Nykyisin Pirkanhiihto kulkee läheltä harjun pitkin.

Nykyinen Kuninkaanlähteen tontti muodostui vuonna 1938 ostona Juho Kuninkaanlähteeltä. Tuolloin tontti sai nimen Kuninkaanhovi. Nimen on alueella olevan hotelli ottanut jälleen käyttöön. Alkujaan hotellirakennus toimi retkeilymajana. Sodan jälkeen se toimi sotaleskien ja sotaorpojen ompelukurssikeskuksena.

Lomaliitto tuli alueen omistajaksi vuonna 1956, sen toimesta perustettiin maauimala vuonna 1962 . Lomaliitto luopui Kuninkaanlähteen omistuksesta 1977.

SF-Caravan Satakunta ry teki vuonna1989 vuokrasopimuksen Kankaanpään kaupungin kanssa Kuninkaanlähteen maauimalasta ja sitä ympäröivästä noin viiden hehtaarin maa-alueesta. Alueesta on tullut suosittu, karavaanareiden yhteiskokoontumisten aikana kangas peittyy matkailuvaunuihin. Karavaanarit ovat kehittäneet aluetta, nykyisin harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Kangasmaaston lisäksi löytyy maauimala lämmitettyine vesineen, tenniskenttä, minigolf-rata, lasten leikkikenttä, polkuautorata ja trial-polkupyörärata. Kuninkaanlähteen caravanalue on kahdesti äänestetty Suomen parhaaksi karavaanarikohteeksi.

Kirjoittaja: Arvi Rajala

(Teksti on Arvi Rajalan Kuninkaanlähteestä sotaveteraanien retkikunnalle 11.8.1999 pitämästä esittelystä.)

Kirjoituksia

Vihtiläjärven taloista

Muistelmia Kuninkaanlähteestä

Neljännen polven suutari

Kokki-Tyyne ja merikotka