Kankaanpään kaupungin talousarviotiedote 2021: Valtion koronatuet, yhdistymisavustus ja kertaluontoiset tuotot nostavat kaupungin ensi vuoden tuloksen ylijäämäiseksi – aiempien alijäämien kattamisessa yhä työtä

Honkajoki Kirkkokallion teollisuusalue

Kirkkokallion teollisuusalue tuo kuntaliitoksen myötä merkittävän lisän Kankaanpään elinvoimaisuuteen. Kuva: Martti Tikka / Kuvatoimisto Westphoto

Kankaanpään kaupunginhallitus kävi läpi vuoden 2021 talousarviota ja vuosien 2022 – 2023 taloussuunnitelmaa ma 23.-ti 24.11. pitämässään talousarviokäsittelyssä ja hyväksyi sen muutamin lisäyksin kaupunginjohtajan antaman esityksen pohjalta.

– Kulunut talousvuosi on ollut yllätyksellinen, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katri Kujanpää. – Koronan myötä kaupungin taloudellinen tila näytti aluksi erittäin huonolta, mutta valtio on tullut kaupunkien apuun varsin avokätisesti. Kankaanpään kohdalla taloutta avittaa myös valtiolta saatava kuntaliitosavustus. Liialliseen tyytyväisyyteen ei sovi kuitenkaan tuudittautua, sillä tukivuosien jälkeen palataan jälleen normaaliin, mikä tarkoittaa, että viime vuonna laaditun sopeuttamisohjelman toteuttaminen on edelleen välttämätöntä.

Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota 14.12. pidettävässä kokouksessaan.

Talousarvion laadinnan keskeisenä tavoitteena alijäämien kattaminen

Vuoden 2021 alusta toteutuva Honkajoen kunnan liittyminen Kankaanpään kaupunkiin on tuonut lisätyötä talousarvion laadintaan. Toimintojen yhteensovittaminen ja budjetointi uudelleen yhteen organisaatioon kahdesta kulttuurista vaatii sopeutumista.

Talousarvion laadintaprosessi lähtee liikkeelle toimielinkohtaisesta nettomenoraamista, joka perustuu aiempaan tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvioon. Näin ollen vuoden 2021 talousarviota varten yhdistettiin aiempien vuosien, 2019 ja 2020, osalta nykyisen Honkajoen ja Kankaanpään tuloslaskelmat. Raamia laskettaessa on otettu huomioon myös tuleva organisaatiomuutos, joka ei olennaisesti muuta toimielinten välistä työnjakoa, mutta kasvattaa volyymejä.

Vuoden 2019 tilinpäätöksessä Kankaanpäällä ja Honkajoella on yhteistä alijäämää 5.7 milj. euroa. Vuoden 2020 molempien kuntien tilinpäätöksestä ennakoidaan tulevan lievästi negatiivinen. Taseessa oleva alijäämä on katettava ensimmäisen alijäämäisen tilinpäätöksen hyväksymisvuotta seuraavien neljän vuoden aikana. Kankaanpään kohdalla tämä tarkoittaa vuosia 2020-2023.

– Kaiken kaikkiaan talousarvioprosessi on kuitenkin edennyt varsin sujuvasti, kertoo kaupunginjohtaja Mika Hatanpää. – Meillä on vahvana yhteisenä tavoitteena talouden alijäämien kattaminen annetun määräajan puitteissa. Näillä näkymin se on mahdollista, mutta edellyttää edelleen tiukkaa taloudenpitoa. Ylijäämäisistä tuloksista ei siis voi iloita liikaa, ne ovat nyt välttämättömiä.

Valtiolta saatavat koronatuet sekä kuntaliitostuki helpottavat taloutta

Talousarvioon laskettavat verotulot ja valtionosuudet perustuvat aina laatimishetkellä tiedossa oleviin tekijöihin sekä valtiovarainministeriön ennakkolaskelmiin. Kuluva vuosi on osoittanut, kuinka paljon valtion taholta tulevat tiedot voivat muuttua. Alkuvuosi näytti verotulojen suhteen erittäin synkältä, mutta valtionosuuksien kautta saatava lisärahoitus korvaa verotulomenetykset

Vuonna 2020 korotettuja valtionosuuksia saadaan 3,1 milj. euroa ja vuonna 2021 valtionosuudet kasvavat vuoden 2020 talousarviosta jälleen 3,1 milj. euroa eli + 9,2 %. Kokonaisuudessaan valtionosuuksia odotetaan vuonna 2021 38,3 milj. euroa.

Vuoden 2021 valtionosuuksiin on tulona kirjattu myös 40 % eli 1,4 milj. euroa kuntien yhdistymisavustuksesta. Avustusta saadaan myös kahtena seuraavana vuonna 30 % kerrallaan.

Vuoden 2021 talousarvio perustuu samoihin veroprosentteihin kuin vuonna 2020. Yhteisvaltuusto teki prosenteista päätöksen kokouksessaan 16.11. ja päätyi pitämään ne Kankaanpään nykyisissä luvuissa eli tuloveroprosentti on 21,75 % ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 1,20, vakituisten asuinrakennusten 0,45 %, muiden asuinrakennusten 1,05 %, voimalaitosten 3,10 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen 4,00 %.

Vuoden 2021 talousarviossa on arvioitu saatavan verotuloja 48,3 milj. euroa. Verotulojen kasvu edellisvuodesta on + 3,9 % eli 1,8 milj. euroa.

Vuoden 2021 toimintakatteeksi on laskettu 80,8 milj. euroa. Toimintakatteen muutos vuoden 2020 talousarviosta on + 2,4 % eli 2,4 milj. euroa. Vuosikatteeksi muodostuu 6,6 milj. euroa. Satunnaisena tulona talousarviossa on huomioitu valaistusverkon myynnistä aiheutuva kirjanpidollinen myyntivoitto 1,7 milj. euroa.

Tilikauden tulokseksi muodostuu + 4,0 milj. euroa. Ilman kertaluonteista myyntivoittoa ja 40 %:n osuutta yhdistymisavustuksesta tilikauden tulokseksi muodostuisi + 0,9 milj. euroa.

Investoinnit pysyvät suurina, markkinointiin satsataan lisää

Investointien osuus kaupungin talousarviossa on 8,4 milj. euroa. Koska vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, lainamäärä lisääntyy 1,8 milj. euroa, jonka jälkeen asukasta kohti laskettuna lainaa on n. 4.850 euroa (v. 2019 4.704 euroa/asukas).

Keskeisimpinä jatkuvat liikuntakeskuksen laajamittainen peruskorjaus- ja kehittämishanke sekä peruspalvelukeskus Tapalan peruskorjaushanke. – Nämä hankkeet ovat erittäin tärkeitä hyvinvointihankkeita kaupungille, muistuttaa kaupunginjohtaja. – Tapalan hankkeessa päästiin jo juhlistamaan uudisosan avajaisia syksyllä 2020 ja hanke jatkuu mm. päivystystilojen uudistamisella. Liikuntakeskuksella päästään valtion rahoituksesta johtuneen välivuoden jälkeen ensi vuonna palloiluhallin peruskorjauksen tekoon.

Yhdistymishallitus päätti myös tehdä korotuksen markkinoinnin ja viestinnän määrärahaan. – Koronatilanne on tutkitusti saanut suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin. Meidän on tartuttava tähän mahdollisuuteen ja nostettava edelleen kaupungin tunnettuutta, jotta tästä liikehdinnästä saadaan hyötyä myös seutukunnallamme. Asumisen kampanjointia on alettu jo tehdä tämän vuoden puolella, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kujanpää. – Toinen keskeinen kehittämisen kohde on yritysten sijoittumiseen ja työvoiman saamiseen liittyvä markkinointi. Kuntaliitoksen myötä yrityskantamme vahvistuu merkittävästi ja näiden mahdollisuuksien esilletuomiseen on satsattava.

Lisätiedot

Katri Kujanpää, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
044 710 5312, katri.kujanpaa@kankaanpaa.fi

Mika Hatanpää, kaupunginjohtaja, Kankaanpään kaupunki
044 577 2210, mika.hatanpaa@kankaanpaa.fi