Kankaanpää on noin 13 000 asukkaan kaupunki, joka on kasvanut luonnon muovaamalle asuin- ja kauppapaikalle Hämeen- ja Pohjankankaan yhtymäkohtaan ja on tätä nykyä Pohjois-Satakunnan elinkeinoelämän keskus. Kankaanpää sijaitsee Satakunnan maakunnassa Pohjois-Satakunnan seutukunnassa valtatie 23 ja kantatie 44 risteyksessä. Kankaanpään naapurikunnat ovat Ikaalinen, Isojoki, Jämijärvi, Karvia, Kauhajoki, Parkano, Pomarkku, Pori, Sastamala ja Siikainen.

Meiltä löytyy palveluita, harrastusmahdollisuuksia, asumisen ja koulutuksen vaihtoehtoja, työpaikkoja ja kaikkea, mitä tarvitset mutkattomaan ja laadukkaaseen elämään. Ylpeydenaiheitamme ovat mm. Niinisalon varuskunta, Kankaanpään taidekoulu, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kirkkokallion teollisuuspuisto, Pesämäen moottoriurheilukeskus sekä tietysti aktiiviset kankaanpääläiset, jotka tekevät paikkakunnastamme vireän ja tapahtumarikkaan. Kankaanpäässä on helppo lähteä mukaan yhteiseen tekemiseen!

Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä

Uudistimme strategiamme osallistamalla kaupunkilaisia mukaan. Ydin rakentui älystä, taiteesta ja hyvinvoinnista.

Ihmisten lisäksi älyä on ympärillämme. Sijoitimme muutama vuosi sitten tulevaisuuteen ja rakensimme laaja-alaisen valokuituinfran. Valokuitu takaa, että yhteys on kestävä silloinkin, kun robottiautot kuljettavat meitä ja tekevät rutiinit täysin puolestamme. Sitä ennen älykästä teknologiaa hyödyntävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä etäopiskelu ja -työ onnistuvat meillä muitta mutkitta. Haastamme ja meitä haastetaan kaiken aikaa kehittymään sekä luomaan uutta. Uskomme, että tulevaisuus tehdään tänään ja uskomme myös, että se tehdään yhdessä. Valokuituasioissa neuvoa antaa Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy.

Taidekaupungin ja kaupunkilaisten sydän sykkii kulttuurille. Taide ja kulttuuri on arjessamme. Taidegallerian kaupunkiympäristössä tarjoillee Taidekehä (PDF), joka on koettava, vaikka vierailisit meillä vain lyhyen aikaa. Taidekoulu ja Musiikkiopisto pitävät huolen siitä, että taiteen ja kulttuurin osaajia on myös tulevaisuudessa. Yhdessä taidekoululaisten ja alueen elinkeinoelämän sekä muiden toimijoiden kanssa synnytämme poikkitieteellisesti uusia luovia ratkaisuja. Kankaanpää on moderni ja omaleimainen kaupunki, joka inspiroi taiteen ja kulttuurin tekijöitä sekä sivelee kulttuurin nälkäisten sielua. 

Meille kaupunkilaisten hyvinvointi on sydämen asia. Haluamme mahdollistaa monin tavoin liikkumisen edistämisen. Uudistuvassa liikuntakeskuksessamme avattiin uudistunut yleisurheilukenttä 2018 syksyllä ja uimahallin remontti valmistui syksyllä 2019. Meillä vapaa-aika on vapaa-ajasta vapaa, sillä laaja-alainen harrastustarjonta mahdollistaa jokaiselle jotain. Monialainen seuratarjonta haastaa meitä kehittymään jatkuvasti. Onneksemme kaupungin omaa ja seura tarjontaa on täydentämässä myös monimuotoinen ja monipuolinen joukko terveys-, liikunta- ja hyvinvointipalveluita tuottavia yrityksiä.

Taidekaupungin sydän sykkii kulttuurille, luonnolle ja iloisille torikohtaamisille

Pieni ei kerro koko tarinaa. Pienistä syntyy isoja. Me uskomme, että onnellisen elämän eväät on mahdollista leipoa meillä. Kankaanpäässä voit rakentaa itsellesi sopiva arjen – juhlankin.

Kokeile, tunnustele, ihastu ja rakastu

– Taide- ja kulttuurielämyksiä jokaiseen makuun
– Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet: Poriin (55 km), Ikaalisiin (40 km), Tampereelle (60 km) ja Helsinkiin (259 km)
– Luonnon rauha ja kauniit järvimaisemat
– Kattavat päivittäiskaupan palvelut, sympaattiset erikoisliikkeet ja vilkas torielämä   
– Aktiivista harrastustoimintaa pesäpallosta sukeltamiseen
– Liikunnan iloa maalla, vedessä, ilmassa ja jäällä 
– Hyvinvointia ja voimavaroja Kuntoutuskeskus Kankaanpäästä 
– Munkkikahvit Niinisalon varuskunnassa 

Pieni palanen historiaa

Kankaanpäässä on ihmisen jälkiä jo kivikaudelta. 1500-­luvulla seudulle alkoi syntyä vakituista asutusta. Maakunnan vanhin kulkuväylä, Kyrönkankaantie, kulki pitkin näitä kankaita Hämeenkyröstä Kauhajoen Nummijärvelle. Kankaanpään seurakunta perustettiin saarnaseurakunnaksi Ikaalisten emäseurakuntaan vuonna 1756, kappeliksi 1759 ja keisarillisella päätöksellä omaksi kirkkoherrakunnaksi 1841. Kankaanpään kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1839. Kirkon suunnitteli Johann Carl Ludvig Engel.  

1800-­luvun puolivälissä Kankaanpäässä oli vain 3 000 asukasta. Väkiluku kuitenkin kasvoi nopeasti, mihin suurelta osin vaikutti tiestön kehittyminen. Kankaanpää kuului 1840-­luvulle asti Turun kauppa-­alueeseen, kunnes tie Poriin rakennettiin ja niin sanottu Pohjois­-Satakunnan lankkuaika alkoi. Porissa oli Suomen suurin kauppalaivasto, jolla kuljetettiin lankkutavaraa maailmalle ja täkäläisissä metsissä puuta riitti. Kankaanpää oli puutavarakuljetuksissa myös tärkeä kauttakulkupaikka Hämeenkyrön, Ikaalisten ja tien valmistuttua myös Parkanon suunnasta.

1900-­luvulla Kankaanpää kasvoi merkittäväksi kaupan ja teollisuuden keskittymäksi. Kaupunki on tunnettu mm. kenkä-­, vaate­- ja lihanjalostusyrityksistään. Myös kone­- sekä metalli­- ja rakennustuoteteollisuus ovat tarjonneet työpaikkoja koko seutukunnalle. Kankaanpäästä tuli kauppala vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1972.

Kankaanpään kaupunginmuseo vaalii muistoja menneestä kaikkien saataville. Museo sijaitsee Niinisalossa lähellä varuskuntaa. Museokäynnin yhteyteen kannattaakin sovitella maankuulut Niinisalon sotilaskodin munkkikahvit.