Kankaanpää-info

Kankaanpää on kaupunki, joka on kasvanut luonnon muovaamalle asuin- ja kauppapaikalle Hämeen- ja Pohjankankaan yhtymäkohtaan ja on tätä nykyä Pohjois-Satakunnan elinkeinoelämän keskus. Kankaanpää sijaitsee Satakunnan maakunnassa Pohjois-Satakunnan seutukunnassa valtatie 23 ja kantatie 44 risteyksessä. Kankaanpään naapurikunnat ovat Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Karvia, Parkano, Pomarkku, Pori, Sastamala ja Siikainen. Kankaanpää tunnetaan pesäpallosta, varuskunnasta, taidekehästä ja taidekoulusta sekä kuntoutuskeskuksesta. Puistot ja tiiliarkkitehtuuri hallitsevat Kankaanpään kaupunkikuvaa. Aiemmin kaupunki on ollut tiiliteollisuuden keskus. Tiili eri väreissään on asuintalojen sekä julkisten rakennusten suosikkimateriaali.  

Uudistimme strategiamme osallistamalla kaupunkilaisia mukaan. Ydin rakentui älystä, taiteesta ja hyvinvoinnista.

Ihmisten lisäksi älyä on ympärillämme. Sijoitimme muutama vuosi sitten tulevaisuuteen ja rakensimme laaja-alaisen valokuituinfran. Valokuitu takaa, että yhteys on kestävä silloinkin, kun robottiautot kuljettavat meitä ja tekevät rutiinit täysin puolestamme. Sitä ennen älykästä teknologiaa hyödyntävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä etäopiskelu ja -työ onnistuvat meillä muitta mutkitta. Haastamme ja meitä haastetaan kaiken aikaa kehittymään sekä luomaan uutta. Uskomme, että tulevaisuus tehdään tänään ja uskomme myös, että se tehdään yhdessä. Valokuituasioissa neuvoa antaa Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy.

Taidekaupungin ja kaupunkilaisten sydän sykkii kulttuurille. Taide ja kulttuuri on arjessamme. Taidegallerian kaupunkiympäristössä tarjoillee Taidekehä (PDF), joka on koettava, vaikka vierailisit meillä vain lyhyen aikaa. Taidekoulu ja Musiikkiopisto pitävät huolen siitä, että taiteen ja kulttuurin osaajia on myös tulevaisuudessa. Yhdessä taidekoululaisten ja alueen elinkeinoelämän sekä muiden toimijoiden kanssa synnytämme poikkitieteellisesti uusia luovia ratkaisuja. Kankaanpää on moderni ja omaleimainen kaupunki, joka inspiroi taiteen ja kulttuurin tekijöitä sekä sivelee kulttuurin nälkäisten sielua. 

Meille kaupunkilaisten hyvinvointi on sydämen asia. Haluamme mahdollistaa monin tavoin liikkumisen edistämisen. Uudistuvassa liikuntakeskuksessamme avattiin uudistunut yleisurheilukenttä 2018 syksyllä ja uimahallin remontti valmistuu syksyllä 2019. Meillä vapaa-aika on vapaa-ajasta vapaa, sillä laaja-alainen harrastustarjonta mahdollistaa jokaiselle jotain. Monialainen seuratarjonta haastaa meitä kehittymään jatkuvasti. Onneksemme kaupungin omaa ja seura tarjontaa on täydentämässä myös monimuotoinen ja monipuolinen joukko terveys-, liikunta- ja hyvinvointipalveluita tuottavia yrityksiä.

Pieni ei kerro koko tarinaa. Pienistä syntyy isoja. Me uskomme, että onnellisen elämän eväät on mahdollista leipoa meillä. Kankaanpäässä voit rakentaa itsellesi sopiva arjen – juhlankin.

Kokeile, tunnustele, ihastu ja rakastu

– Taide- ja kulttuurielämyksiä jokaiseen makuun
– Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet: Poriin (55 km), Ikaalisiin (40 km), Tampereelle (60 km) ja Helsinkiin (259 km)
– Luonnon rauha ja kauniit järvimaisemat
– Kattavat päivittäiskaupan palvelut, sympaattiset erikoisliikkeet ja vilkas torielämä   
– Aktiivista harrastustoimintaa pesäpallosta sukeltamiseen
– Liikunnan iloa maalla, vedessä, ilmassa ja jäällä 
– Hyvinvointia ja voimavaroja Kuntoutuskeskus Kankaanpäästä 
– Munkkikahvit Niinisalon varuskunnassa 

Kankaanpään kaupunginmuseo vaalii muistoja menneestä kaikkien saataville. Museo sijaitsee Niinisalossa lähellä varuskuntaa. Museokäynnin yhteyteen kannattaakin sovitella maankuulut Sotkun munkkikahvit.  

Kankaanpäässä on ihmisen jälkiä jo kivikaudelta. 1500-luvulla seudulle alkoi syntyä vakituista asutusta. Maakunnan vanhin kulkuväylä, Kyrönkankaantie, kulki pitkin näitä kankaita Hämeenkyröstä Kauhajoen Nummijärvelle. Kankaanpään seurakunta perustettiin saarnaseurakunnaksi Ikaalisten emäseurakuntaan vuonna 1756, kappeliksi 1759 ja keisarillisella päätöksellä omaksi kirkkoherrakunnaksi 1841. Kankaanpään kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1839. Kirkon suunnitteli Johann Carl Ludvig Engel.  

1800-luvun puolivälissä Kankaanpäässä oli vain 3000 asukasta. Väkiluku kuitenkin kasvoi nopeasti, mihin suurelta osin vaikutti tiestön kehittyminen. Kankaanpää kuului 1840-luvulle asti Turun kauppa-alueeseen, kunnes saatiin tie Poriin ja alkoi niin sanottu Pohjois-Satakunnan lankkuaika.  

Katovuonna 1866 asukkaita oli jo noin 5 600. Seuraavat kaksi vuotta verottivat väestöä reilulla viidenneksellä. Kankaanpää selvisi nälkävuosista kuitenkin monia muita paikkakuntia selvästi vähemmällä pitkälti sen ansiosta, että alueen maatalous oli tuolloin hyvin karjapainotteista. Katovuosinakin saatiin nevoilta ja luonnonniityiltä kerättyä riittävästi heinää.