Tukisalkku

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Ovatko tavoitteesi oppilaan tai luokan kehitystasoon ja tilanteeseen nähden saavutettavissa?

Tukevatko struktuurit toiminnanohjausta?

• Onko käytössä tuntiohjelma/ päiväohjelma/ viikko-ohjelma?
• Poista tai käännä nurin ohjeet, joita ei enää tarvita.
• Nuoremmat oppilaat hyötyvät kuvallisista ohjeista.
• Kuvallisia ohjeita voi luoda Papunetin kuvatyökalun avulla.

Onko oppimisympäristö siisti ja esteetön?

• Seiniltä ja lattioilta on poistettu ylimääräiset tavarat. 
• Käytävillä ei ole ylimääräisiä tavaroita ja oppilailla on luokkahuoneessa riittävästi tilaa ympärillään.
• Myös aistiesteettömyys on huomioitu. Huomioi tilan äänet, valot, värit ja materiaalit ja pohdi niitä mahdollisten aistipulmien näkökulmasta.

Onko luokalla selkeät säännöt ja sopimukset?

• Pidä säännöt esillä luokkahuoneessa. 
• Käytä myönteistä kirjoitusasua.
• Perustele säännöt huolellisesti. 
• Käy säännöt säännöllisesti lävitse. 
• Säännöt voi sopia myös yhdessä ryhmän kanssa (jos mahdollista).
• Jokainen oppilas allekirjoittaa sopimuksen.  
• Sopimusrikkomuksilla ei uhkailla.

Opettajat ja muut koulun aikuiset käyttävät pääsääntöisesti myönteistä puhetapaa.

• Vältä ei- ja älä-lauseiden käyttöä, sillä negatiivinen puhetapa saattaa aiheuttaa oppilaassa halun vastustaa.
• Esimerkiksi ”älä juokse” muutetaan muotoon ”kävele”.

Aikuisen ohjeet ja puhetapa ovat selkeitä.

• Yksi ohje kerrallaan
• Lyhyet ja napakat ohjeet
• Ohjeiden antaminen osissa
• Ohjeiden toistaminen uudestaan
• Lorun tai laulun käyttäminen ohjeiden antamisessa. Tämä sopii erityisesti esi- ja alkuopetukseen.

Kiinnitä oppilaan huomio, kun annat ohjetta.

• Voit asettua oppilaan tasolle. Tämä toimii erityisen hyvin nuorempien oppilaiden kohdalla.
• Ota katsekontakti oppilaaseen.
• Huomioi kuitenkin, että autismikirjolla olevalta lapselta tai nuorelta ei voi vaatia silmiin katsomista.

Anna henkilökohtainen ohje.

• Osa oppilaista ei pysty keskittymään yhteisesti annettuihin ohjeisiin.
• Kerro ohje useammalla tavalla: suullisesti, kirjallisesti ja kuvien avulla.

Ohjeista monivaiheinen työ selkeästi.

• Käy suunnitelman osat läpi yhdessä oppilaan kanssa.
• Kertaa vielä, miten työ aloitetaan.
• Osa oppilaista saattaa hyötyä enemmän yksivaiheisista tehtävistä.

Onko istumajärjestys toimiva?

• Häiriöherkän oppilaan istumapaikka on hyvä sijoittaa luokan rauhallisimpaan paikkaan.
• Huomioi istumajärjestystä suunnitellessa myös oppilaan mahdolliset aistipulmat tai hahmotuksen pulmat.

Onko parityöskentely toimivaa?

• Kahta tukea tarvitsevaa tai häiriöherkkää oppilasta ei kannata laittaa tekemään töitä yhdessä.
• Huomioi kaveriapu parityöskentelyssä.

Eriytä tehtävillä.

• Sopivalla vaikeustasolla olevat tehtävät edistävät työrauhaa.
• Huomioi oppilaan motivaatiotaso ja tunnetila tehtäviä valitessasi.
• Osa oppilaista voi tarvita helpotettuja tehtäviä tai vähemmän tehtäviä.
• Osa oppilaista voi motivoituja, kun saa valita useammasta vaihtoehdosta.
• Osa oppilaista voi motivoitua haastavimmista tehtävistä tai tehtävistä, jotka edellyttävät toiminnallisuutta, luovuutta tai kekseliäisyyttä.
• Anna vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tehtävä.

Eriytä kokeilla.

• Anna vaihtoehtoisia tapoja suorittaa koe tai osia kokeesta. Esimerkiksi joitakin osia suullisesti tai tietokoneella kirjoittaen.
• Valitse koeaika siten, että osaaminen tulee parhaiten esille. Monella oppilaalla toiminnanohjaus toimii parhaiten aamupäivällä.
• Anna häiriöherkän oppilaan tehdä koe erillisessä tilassa.
• Anna oppilaan tehdä koe osissa.
• Anna oppilaalle lisäaikaa kokeen tekemiseen.

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Onko toiminnan aloitus ohjeistettu selkeästi?

• Anna lyhyt ja selkeä ohje koko ryhmälle.
• Tee tarvittaessa omat kirjalliset/ kuvitetut ohjeistukset yksittäisille oppilaille. 
• Yhteisopettajuus tai koulunkäynninohjaaja mahdollistaa sen, että toinen antaa henkilökohtaisen ohjeen oppilaalle, kun toinen keskittyy koko luokan toiminnan aloituksen ohjaamiseen. 

Onko oppilaalla aloitusvaiheessa rajattu ja jäsennelty paikka?

• Onko pulpetista, tilanteesta ja ympäristöstä poistettu ylimääräiset ärsykkeet ja tavarat?
• Erityisesti esikoulu- tai alakouluikäisen paikallaan olemista voi helpottaa antamalla käyttöön painoliivi, painokoira tai painavampi tyyny. Painoliivi tai vastaava apuväline stimuloi syvätuntoaistia, minkä on todettu lisäävän tarkkaavuushäiriöisen oppilaan keskittymiskykyä ja paikallaan pysymistä.
• Yläkouluikäinen voi pitää esimerkiksi reppua sylissään. Varsinkin, jos oppilas kokee painoliivin tai vastaavan leimaavana.

Aloita toiminta rauhallisella yhteisellä hetkellä.

• Jos edeltävä toiminta on ollut aktiivista, auttaa hiljainen siirtymähetki oppilasta valmistautumaan tulevaan työhön. 
• Voit käyttää rauhoittumisen tukena minuutin tai kaksi kestäviä rentoutumis- tai hengitysharjoituksia. 
• Luokan kanssa voi harjoitella yhdessä myös hiljentämään omaa äänenkäyttöä. 

Etene oppilaan tai luokan kanssa yksi asia kerrallaan tai osissa.

• Toiminnanohjauksen pulmissa oppilas yleensä motivoituu paremmin, kun hän saa edetä yksi osio kerrallaan.
• Yksi osio kerrallaan eteneminen ei tarkoita välttämättä sitä, että osio on helppo. Vaikeustaso valitaan aina oppilaan taitojen ja vireystilan mukaan.
• Anna mahdollisimman usein kannustavaa palautetta, kun oppilas saa yksittäisen osionkin valmiiksi.

Rohkaise oppilasta pyytämään apua.

• Kerro, että apua on saatavilla.
• Toiminnanohjauksen pulmat voivat vaikeuttaa oppilaan kykyä pyytää apua. Jos oppilas ei osaa tai uskalla pyytää apua, on tehtävissä eteneminen vaikeaa.
• Joidenkin oppilaiden on vaikea pyytää suullisesti tai viittaamalla apua. Yritä miettiä keino, jolla oppilas uskaltaa pyytää apua ilman viittaamista tai puhumista: esimerkiksi yhteisesti sovittu kuvakortti pulpetille merkiksi avuntarpeesta.
• Avun pyytämisen opettelussa voi auttaa myös koulukuraattori.  

Onko oppilaalla haasteita löytää tavaroita tai juuttuuko hän tavaroita hakiessaan?

• Auta oppilasta tarvittaessa. 
• Vältä kuitenkin tekemästä asioita kokonaan oppilaan puolesta, jotta hänen taitonsa tavaroiden hakemisessa harjaantuvat. Taitojen kasvaessa oppilaan vastuuta tavaroiden hakemisesta lisätään vähitellen. 
• Odota, että kaikki ovat paikoillaan, minkä jälkeen koko luokka aloittaa yhdessä. 
• Luokkaa voi järjestää säännöllisesti yhdessä oppilaiden kanssa. Tämä auttaa oppilaita hahmottamaan tavaroiden paikkoja, jolloin tavaroiden hakeminen helpottuu ja nopeutuu.

Auta oppilasta ohjaamaan itseään.

• Pyydä oppilasta toistamaan toimintaohje ääneen tai hiljaa mielessään.
• Sopii erityisen hyvin myös S2-oppilaille tai oppilaalle, jolla on monikielinen tausta. 

Kaveriavun käyttäminen eli oppilas katsoo toimintamallia toisilta oppilailta.

• Kannusta oppilasta katsomaan, miten muut toimivat tilanteessa.
• Voit myös työrauha huomioiden sallia oppilaan kysyä hiljaisella äänellä vierustoverilta apua siihen, miten tilanteessa pitäisi toimia. 

Anna kannustavaa palautetta toiminnan aloittamisesta.

• Usein riittää suusanallinen kehu, peukku tai positiivinen Wilma-merkintä.
• Tämä motivoi oppilasta jatkamaan tehtävien parissa. 
• Osa oppilaista voi reagoida kannustukseen ensin negatiivisesti. Jatka kannustamista tästä huolimatta. 
• Voit myös antaa koko luokalle päivätehtäväksi tai viikkotehtäväksi toiminnan aloittamisen sujuvoittamisen. Sovitun ajan päätteeksi voit palkita koko luokkaa hyvästä toiminnan aloittamisesta.

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Anna oppilaalle henkilökohtaista tukea siirtymätilanteessa.

• Vahvaa tukea tarvitsevaa oppilasta ei voi jättää yksin selviytymään siirtymätilanteista.
• Onko mahdollista saada toista opettajaa tai koulunkäynninohaajaa tueksi näihin tilanteisiin?

Ennakoi suunnitelmien ja ajankäytön muutokset.

• Käy tuntisuunnitelma, päiväsuunnitelma tai viikkosuunnitelma lävitse ja kerro oppilaille, mitä muutoksia on tiedossa. 
• Osalle oppilaista yllättävät muutokset lisäävät stressiä, jolloin reaktio voi olla hyvin tunnepitoinen.
• Käytä rentoutumismenetelmiä oppilaan rauhoittamiseen. Stressireaktio ei poistu käskemällä tai rangaistuksilla.  
• Keskustele ratkaisukeskeisesti asiasta vasta tunnereaktion jälkeen. 

Luo täsmällinen ohjeistus toistuviin rutiineihin.

• Pohdi, missä toistuvissa tilanteissa oppilas tarvitsevat jatkuvaa tukea: esimerkiksi pukeutuminen, käsienpesu, ruokailu tai välitunnille siirtyminen.
• Kuvallisia ohjeita voi tarvittaessa kiinnittää myös lattiaan tai seiniin. Mitä nuorempi oppilas, sitä enemmän hän tarvitsee siirtymätilanteissa puheohjauksen lisäksi kuvallista ohjausta. 
• Opettajalla voi olla myös kaulassa roikkumassa laminoidut pikaohjeet eri tilanteisiin. 

Onko samassa tilassa sopiva määrä oppilaita yhtä aikaa?

• Kiinnitä erityistä huomioita tiloihin, joissa oppilaat joutuvat olemaan lähellä toisiaan, esimerkiksi eteistilat tai jonotustilanteet.
• Anna oppilaille ohjeistus siirtyä pienemmissä ryhmissä esimerkiksi käsienpesuun.
• Huomioi aistipulmat siirtymätilanteissa. 

Onko siirtymätilanteille riittävästi aikaa?

• Aloita siirtyminen ajoissa.

Käytä oppilasta apulaisena siirtymätilanteessa.

• Oppilaat auttavat vuorotellen toisiaan siirtymätilanteissa.
• Soveltuu parhaiten alakouluun.

Harjoittele oppilaiden kanssa säännöllisesti siirtymätilanteita.

• Kertaa säännöllisesti siirtymätilanteen vaiheet.
• Apuna voi käyttää kertomuksia, draamaa tai tarinateatteria.
• Oppilaat voivat myös ideoida itse, miten tilanteet sujuisivat paremmin. 

Saako oppilas kannustavaa palautetta onnistumisestaan siirtymätilanteissa?

• Anna kannustavaa suusanallista palautetta, näytä peukkua tai lisää positiivinen Wilma-merkintä.
• Voit luoda myös palkkiojärjestelmän erikseen siirtymätilanteiden sujumiseksi.
• Vähennä negatiivista palautetta.
• Jos tilanne ei suju, etsikää yhdessä anonyymisti ratkaisuja, ei syyllisiä. 

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Luokassa tai yksittäisen oppilaan kanssa käytetään säännöllisesti jotakin kehoa ja mieltä rauhoittavaa harjoitusta.

• Ylikierroksilla menevää ajatusmaailmaa ei voi käskeä rauhalliseksi.
• Kieltäminen ja rangaistukset usein vain pahentavat tilannetta eivätkä opeta oppilaalle keinoja keskittymisen tai muistamisen lisäämiseksi. 
• Voit käyttää rauhallisia fyysisiä harjoituksia, jotka tuovat mielen nykyhetkeen: esimerkiksi tasapainoa vaativat rauhalliset liikkeet, jooga-asennot tai kevyet venyttelyt.
• Hengitysharjoitukset ovat yksi nopeimmista tavoista rauhoittaa stressireaktiota.
• Käytännön harjoituksia on esimerkiksi mieli.fi-sivustolla: lapsille ja nuorille harjoituksia rentoutumiseen

Lapsi tai nuori toistaa muistamista tai keskittymistä vaativan asian ääneen.

• Ääneen sanominen hidastaa oppilaan ajatuksia, jolloin ohjeet jäävät helpommin mieleen.
• Toimintaohjeiden toistaminen ääneen.
• Aikataulun toistaminen ääneen
• Mukaan otettavien tavaroiden ääneen toistaminen.
• Juuri tapaamansa henkilön nimen toistaminen ääneen.
• Monimutkaisessa tehtävässä, esimerkiksi matematiikassa, tehtävän vaiheiden ääneen ajattelu. 

Opeta lapselle tai nuorelle yksinkertainen pysähdy, ajattele ja laske -menetelmä.

• Pysähdy.
• Ajattele.
  • Olenko valmis tekemään seuraavan asian?
  • Onko asia hyvä toteuttaa?
• Laske ja toimi. Esimerkiksi lasken tavarat, jotka pitää pakata reppuun.
  • 1. penaali
  • 2. äidinkielen kirja
  • 3. koe kotiin nähtäväksi
  • 4. vihot
• Tätä voidaan harjoitella myös yhdessä koko luokan kanssa.

Harjoittele oppilaiden kanssa odottamista ja impulssikontrollia.

• Odotetaan hiljaa opettajan määrittelemän ajan. Kun opettaja antaa luvan, saa toiminnan aloittaa.
• Ennen välitunnille lähtöä, kotiin lähtöä tai miellyttävän asian tekemistä.
• Säännöllisesti noin 1-5 minuuttia kerrallaan. Aika säädetään ikätasoiseksi
• Käytetään visuaalista kelloa, kuten Time Timer. 

Tee yksittäisen oppilaan tai koko luokan kanssa pysäytysharjoituksia tai -leikkejä.

• Pysäytysharjoitukset tuovat oppilaan huomion nykyhetkeen ja lisäävät pysähtymisen taitoa.
• Tee ensin säännöllisesti, sitten satunnaisesti. 
• Esimerkki 1. Keskeytä oppilaan toiminta satunnaisella kysymyksellä, joka tuo hänet tähän hetkeen: Mitä olit tekemässä? Minkä värinen paitasi on?
• Esimerkki 2. Tanssitaan tai liikutaan musiikin tahtiin ja opettajan “pysähdy/ stop” -käskystä pysähdytään tiettyyn asentoon. Lopuksi voidaan tehdä nopea rentoutus. Kesto noin 5-10 minuuttia.

Käytä aistitiimalasia.

• Tämä soveltuu erityisesti esikouluun ja alakouluun. 
• Tiimalasin materiaalin, esimerkiksi kiiltävän glitterin, valumisen seuraaminen on rauhoittava toiminto. 

Tunne- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat oppimiseen, tarkkaavuuden suuntaamiseen ja ihmissuhteisiin

Tukea tarvitsevilla oppilailla on yleensä tuen tarvetta myös tunne- ja vuorovaikutustaidoissa. Lapsi tai nuori tarvitsee näissä toistuvaa ja pitkäaikaista harjoitusta kaikissa toimintaympäristöissään. 

TVV-taidoilla voidaan ennaltaehkäistä myös kiusaamista. Käyttäytymisen haasteet ovat lapselta tai nuorelta hätähuuto. Hän tarvitsee tällöin aikuisen tukea tunteiden säätelyyn, tunnetaitoihin ja empatian harjoitteluun. 

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Aikuinen mallintaa hyvää käytöstä ja vuorovaikutusta lapselle tai nuorelle.

• Aikuinen pysyy rauhallisena, vaikka lapsi tai nuori käyttäytyy haastavasti. 
• Käytä rauhallista ääntä. 
• Kiinnitä huomiota myös siihen, mitä kehonkielesi ilmaisee oppilaalle. 
• Aikuinen pyytää anteeksi, kun on menettänyt malttinsa tai muuten toiminut väärin.

Aikuinen käyttää myönteistä puhetapaa.

• Tämä ehkäisee lapsen tai nuoren halua vastustaa ohjetta.
• Vältä ei- ja älä sanoja. Esimerkiksi ohje älä juokse muutetaan muotoon kävele. 
• Oman puhetavan muuttaminen vaatii harjoittelua, joten anna itsellesi aikaa.

Selkeillä struktuureilla luodaan turvallinen tila.

• Näkyvällä paikalla olevat tunti-, päivä- ja viikko-ohjelmat vähentävät oppilaiden pelkoja ja turvattomuuden tunteita. 
• Luokan levottomuus ja riidat vähenevät. 

Tärkeät luokan tai koulun säännöt perustellaan loogisesti ja huolellisesti.

• Varsinkin nuoremmilla oppilailla säännöt on hyvä olla esillä.
• Säännöt voivat olla myös kuvallisessa muodossa. 
• Erilaiset sosiaaliset tilanteet ja niihin liittyvät säännöt puretaan osiin selkeiksi ohjeiksi. 
• Säännöistä keskustellaan säännöllisesti. 

Toiminta suuttuneen tai vihaisen oppilaan kanssa

• Pysy rauhallisena. 
• Näytä oppilaalle, että välität hänestä. 
• Keskustellaan vaikeissa tilanteissa toimimisen tavasta vasta, kun tilanne on rauhoittunut. 
• Lapselta tai nuorelta voi kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Milloin oppilaiden mielestä on vaikea toimia oikein? Miltä silloin tuntuu? Millaista tukea oppilas kaipaisi tilanteessa? Mitä opettaja voisi silloin tehdä? Mitä oppilas voisi tehdä?

Luokassa tai koulussa on käytössä ratkaisukeskeinen toimintatapa haastavien tilanteiden purkuun.

• Noin 20 prosenttia tilanteen selvittämistä ja 80 prosenttia ratkaisujen miettimistä
• Katso video Koulun terveyskirjastosta (Duodecim) Ben Furmanin 10 askeleen malli häiritsevän oppilaan kanssa toimimiseen ratkaisukeskeisesti .

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan luokassa joka viikko.

• Tunteiden tunnistamista ja nimeämistä harjoitellaan esimerkiksi tunnekorttien avulla.   
• Värinautit-sivustolla on runsaasti erilaista pedagogista materiaalia tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen. Materiaalit yhdistävät usein kuvataiteita ja suomen kieltä.
• Voidaan tehdä myös yhteistyössä erityisopettajan ja/ tai koulukuraattorin kanssa. 

Luokassa on käytössä erilaisia tapoja harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

• Kaikille puhuminen ei ole luonteva tapa ilmaista tai kokea tunnetiloja.
• Käytä puhumisen lisäksi säännöllisesti myös muita tapoja tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelussa. 
• Voit kokeilla esimerkiksi piirtämistä, näyttelemistä, roolileikkejä tai liikuntaa. 
• Myös lautapelien ja tunnepelien avulla voi harjoitella voittamista, häviämistä, pettymyksiä ja vuorovaikutustaitoja.

Kokeeko jokainen lapsi tai nuori olevansa osa ryhmää?

• Totuta oppilaat pienryhmien ja parien vaihteluun. 
• Pidä samalla kuitenkin mielessä, ettei vaativampaa työtä tehdessä laiteta kahta tukea tarvitsevaa työskentelemään yhdessä.

Kokeile esikoulun ja alakoulun oppilaiden kanssa tunteiden simulointiharjoitusta.

• Pohdi säännöllisesti luokan kanssa, miltä jokin tilanne voi toisesta tuntua.
• Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi käydä erityisen hyvin äidinkielen, elämänkatsomustiedon, uskonnon, yhteiskuntaopin, historian tai liikunnan tunneilla.  
• Eri ihmisten tunnetiloja voidaan käydä läpi sarjakuvien ja tarinoiden avulla. 
• Miltä tuntuu, kun ei oteta leikkeihin mukaan? Miltä tuntuu, kun haukutaan?

Harjoitellaan säännöllisesti ensimmäiseksi pääsemisen ja viimeiseksi jäämisen tunnetta.

• Voidaan vuorotella opettajan apulaisena tai viimeisenä ruokajonossa olemista.
• Soveltuu erityisen hyvin esiopetukseen ja alakouluun. 

Keskustellaan ja kokeillaan, miten kehon saa rentoutettua tai rauhoitettua.

• Ota luokan kanssa säännölliseen käyttöön jokin rentoutus- tai mielikuvaharjoitus. 
• Vaihtoehtoisesti voit ottaa säännölliseen käyttöön jonkin hengitysharjoituksen.  

Jokainen oppilas saa onnistumisen kokemuksia ja hän saa niistä positiivista palautetta.

• Tukea tarvitsevilla oppilailla on usein taipumusta nähdä itsensä ja osaamisensa negatiivisessa valossa.
• Jokainen oppilas saa jokaisella tunnilla ainakin kerran positiivista palautetta.
• Päivän voi lopettaa yhteiseen kehupiiriin:
  • Oppilaat istuvat omilla paikoillaan tai ringissä.
  • Jos oppilaat istuvat ringissä on oppilaiden välissä hyvä olla riittävästi tilaa.
  • Opettaja voi kertoa asian, joka meni sinä päivänä hyvin.
  • Vaihtoehtoisesti oppilas voi kertoa itse, mikä meni sinä päivänä hyvin.

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Yleiset vinkit aistipulmiin

Kysy lapsen vanhemmilta lapsen aistipulmista.

• Vanhemmilla on paljon tietoa siitä, miten lapsi kuormittuu eri tilanteissa. 
• Toisinaan kuormitus purkautuu vasta kotona. 
• Voit käyttää apuna Tuen tarpeen tunnistaminen -työkalun osiota Aistitiedon säätelyn pulmat.

Hiukan vanhemmalta lapselta tai nuorelta voit kysyä, miten hän itse kokee ympäristön äänet, tuoksut tai muut ärsykkeet.

• Voit käyttää apuna Tuen tarpeen tunnistaminen -työkalun osiota Aistitiedon säätelyn pulmat.

Selitä lapselle tai nuorelle, mitä aistien yliherkkyys tai muu aistipulma tarkoittaa.

• Aistipulmien kanssa voi oppia elämään, kun oppii tuntemaan itseään paremmin ja opettelee käytännön keinoja rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. 
• Esimerkiksi aistiyliherkkyydestä voi olla aikuisena myös hyötyä, kun asiat kokee eri tavalla kuin muut. 

Pidä tunti-, päivä- ja viikkosuunnitelmat esillä, jolloin oppilas voi varautua aistikuormitusta aiheuttaviin tilanteisiin paremmin.

• Ennakoi tilanteet ja viikkojärjestyksen muutokset, joissa oppilaan aistit voivat kuormittua. 
• Huomioi aistipulmat erityisesti liikuntatunneilla, taideaineissa, välitunneilla, ruokailussa ja siirtymätilanteissa. 

Sovi muiden lasta tai nuorta opettavien/ ohjaavien kanssa yhteisistä toimintatavoista.

• Ohjeista myös sijaiset toimintatapoihin.

Opeta lasta tai nuorta tunnistamaan ja kertomaan, milloin hän tarvitsee tauon koulupäivän aistiärsykkeistä.

• Salli oppilaan vetäytyä sovitulla tavalla rauhalliseen tilaan rauhoittumaan. 
• Opeta oppilas tunnistamaan oman jaksamisen rajoja.

Harjoitelkaa, miltä aistipulmat saattavat toisesta oppilaasta tuntua.

• Erilaiset roolileikkien avulla voidaan harjoitella esimerkiksi tuntoaistimusta tai kuuloaistimusta. 
• Voit käyttää apuna myös erilaisia tarinoita ja kertomuksia.

Anna aistihakuiselle lapselle tai nuorelle mahdollisuus tyydyttää aistihakuisuuttaan sovitulla tavalla.

• Anna tiettyyn aikaan päivästä tai tunnista hypistelylelu tai stressilelu keskittymisen tueksi.
• Aistihakuisuuden tyydyttäminen lisää oppilaan keskittymiskykyä. 

Kun lapsi on väsynyt tai kuormittunut, vähennetään aistikuormitusta ja lisätään mahdollisuutta rentoutumiseen.

• Opeta lapselle tai nuorelle rentoutumiskeinoja, joita hän voi käyttää päivittäin. 
• Esimerkiksi koulussa toimivat lyhyet hengitysharjoitukset, rauhallinen venyttely tai  jooga-asennot. 
• Kotona voi lisäksi kokeilla esimerkiksi hierontaa tai lämmintä kylpyä. 

Kun lapsella on rauhallisempi päivä tai vaihe, voi häntä totuttaa vähitellen uusiin tai epämiellyttäviin aistiärsykkeisiin.

• Valitse uuteen aistiärsykkeeseen totuttelemiselle sopiva ajankohta. 
• Toisinaan on tasapainoiltava uuden asian oppimisen ja aistiärsykkeiden vähentämisen välillä.

Syventäviä vinkkejä aistipulmiin

Kuulo, yliherkkyys

Harjoituta koko luokkaa puhumaan eri äänenvoimakkuuksilla.

• Välillä kuiskaamalla, välillä tavallisella äänellä.

Anna oppilaalle kuuloa suojaava apuväline käyttöön.

• Käytä apuvälineitä vain, kun ympäristössä on hälyä. Muina aikoina korvien annetaan levätä.
• Anna oppilaalle käyttöön kuulosuojaimet. 
• Anna oppilaalle käyttöön soittimen kuulokkeet. Tee näin silloin, kun lapsi tai nuori kokee korvasuojaimet leimaavina. 
• Käytä kuulokkeilla varustettua soitinta, jossa ei ole muuta kuin soitto-ominaisuus. Anna oppilaan kuunnella rauhoittavaa musiikkia tai pitää niitä korvilla ilman musiikkia.
• Anna oppilaalle käyttöön korvatulpat. Varmista kuitenkin vanhemmilta, ettei lapsella tai nuorella ole käytölle lääketieteellistä estettä.
• Kun ympäristössä ei ole hälyä, annetaan korvien hengittää ilman apuvälineitä.

Kuulo, aliherkkyys

Anna ohjeet sekä suullisesti että kirjallisesti.

• Asetu oppilaan eteen ja puhu selkeästi.
• Myös suun liikkeiden näkeminen auttaa oppilasta ymmärtämään puhetta paremmin.
• Nuoremman lapsen kohdalla voi käyttää myös tukiviittomia.

Valitse oppilaan istumapaikka siten, että siitä voi kuulla helposti.

• Kysy oppilaalta, miltä istumapaikalta hän kuulee parhaiten.
• Myös testaamalla löytyy parhaiten soveltuva paikka.

Käytä televisio-ohjelmien tai videoiden tekstityksiä.

Kuulo, aistihakuisuus

• Kuulon aistihakuisuus voi liittyä sekä kuulon yli- tai aliherkkyyteen.
• Tukitoimet ovat silloin samat kuin yli- tai aliherkkyyden kohdalla.

Näkö, yliherkkyys

Käännä hiljaisen työn aikana oppilaan pulpetti seinää kohden tai käytä muuta näköestettä, kuten sermiä.

• Näköärsykkeiden rajaaminen hiljaisen työn aikana auttaa oppilasta keskittymään paremmin.

Luokkatila on siisti ja selkeä.

• Seinäpinnat ovat karsitut. 
• Esillä on vain tarpeelliset tavarat.
• Tavaroilla on omat paikkansa.
• Järjestä luokkatilaa säännöllisesti yhdessä oppilaiden kanssa, niin tila pysyy järjestyksessä.

Suosi visuaalisesti selkeitä oppimateriaaleja.

• Auta oppilasta näkemään oppimateriaalista olennainen kohta.
• Peitä tarvittaessa epäolennainen osa sivusta tai tehtävästä.

Kiinnitä huomiota valaistukseen.

• Jos mahdollista, säädä valaistusta välillä hämärämmäksi. 
• Anna oppilaalle tauko kirkkaista valoista hämärässä huoneessa.

Anna oppilaan käyttää apuvälinettä näköärsykkeen vähentämiseksi.

• Anna oppilaan käyttää aurinkolaseja tai lippalakkia.
• Valkoinen paperi heijastaa tehokkaasti valoa ja voi tuntua ikävästi silmissä. Anna oppilaan käyttää värillistä paperia tai pidä saatavilla värilliset lasit, jotka taittavat oppikirjan tai monisteen valkoista väriä. 
• Selitä luokalle, että tällöin kyseessä on käyttö apuvälineenä. 

Kiinnitä huomiota ympäristön väreihin ja kuviin.

• Ympäristön pehmeät ja neutraalit värit rauhoittavat. 
• Valitse seinille tunnemaailmaa rauhoittavia kuvia. 
• Jos mahdollista, vältä voimakkaita graafisia kuvioita.

Näköaisti, aistihakuisuus

Anna oppilaalle tarvittaessa visuaalisia välineitä, joilla hän voi tyydyttää aistihakuisuuttaan.

• Soveltuvia välineitä voivat olla kaleidoskooppi tai aistitiimalasi.
• Käytetään sovittuna ajankohtana 5-15 minuuttia kerrallaan.

Ripottele koulupäivään visuaalisia toimintoja.

• Näitä voi käyttää myös palkintoina hyvin tehdystä tai valmiiksi saadusta työstä. 
• Soveltuvia toimintoja voivat olla:
  • palapelit
  • lehdet
  • kuvakirjat
  • värityskirjat
  • etsi sana -tehtävät
  • legoilla rakentaminen
  • videopelit

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Saako lapsi tai nuori tukea toiminnanohjauksen pulmiin?

• Katso Tukisalkun osio Nopeat vinkit toiminnanohjauksen ja työrauhan tueksi.
• Katso Tukisalkun osio Tuki toiminnan aloittamiseen.

Saako lapsi tai nuori tukea impulsiivisuuden vähentämiseksi?

• Katso Tukisalkun osio Impulsiivisuuden ja yliaktiivisuuden vähentäminen.

Saako lapsi tai nuori tukea tunne- ja vuorovaikutustaidoissa?

• Katso Tukisalkun osio Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen keinoja.
• Tee tarvittaessa yhteistyötä koulukuraattorin kanssa.

Luokan on esillä päiväohjelma.

• Päiväohjelma voi olla myös visuaalinen.
• Myös tuntiohjelma ja viikko-ohjelma on hyvä olla näkyvillä.

Pidä oppimisympäristö selkeänä ja siistinä.

• Oppilaan on helpompi keskittyä ja ohjata omaa toimintaansa.
• Siisti ja selkeä ympäristö edistää myös turvallisuutta.

Vältä nykimisoireista huomauttamista.

• Yritys hillitä tai estää nykimisoireita lisää lapsen tai nuoren ahdistuneisuutta.
• Huomauttaminen voi pahentaa oireita.

Onko lapsella tai nuorella mahdollisuus pitää tauko turvallisessa paikassa?

• Mahdollisuus rentoutumiseen vähentää nykimisoireita ja lisää keskittymiskykyä.
• Lapsi tai nuori voi turvallisessa paikassa rentoutua ja rauhassa purkaa nykimisoireitaan. 
• Oppilaalla on hyvä olla päivittäinen mahdollisuus rentoutumiseen. Tämän voi järjestää yksittäisen tunnin aikana tai vähintään kerran koulupäivän aikana.
• Myös kotona on hyvä olla turvallinen tila rentoutumiseen. 

Laske tarvittaessa hienomotorista taitoa vaativien tehtävien vaatimustasoa tai vähennä tehtävien määrää.

• Jos lapsella on voimakkaita motorisia nykimisoireita voi kirjoittaminen olla hidasta ja vaikeaa. 

Laske tarvittaessa kotitehtävien vaatimustasoa tai anna vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tehtävä tai kotiläksy.

• Toisinaan oppilas sinnittelee koulupäivän ajan ja nykimisoireet purkautuvat kotona. 
• Voimakkaiden nykimisoireiden vuoksi tehtävien tekeminen voi olla vaikeaa tai erittäin hidasta. 

Vältä istumajärjestystä, joka altistaa häiriöille.

• Testaamalla löydät oppilaalle parhaiten sopivan paikan.
• Osa oppilaista osaa myös itse kertoa, mikä paikka heille soveltuu parhaiten.

Tee tarvittaessa erityisjärjestelyitä kokeisiin.

• Anna pidennetty aika kokeen tekemiseen. 
• Valitse, jos mahdollista, oppilaan kannalta paras ajankohta kokeen tekemiseen.
• Mieti myös vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaaminen. 
• Anna oppilaan tehdä koe erillisessä tilassa.
• Vältä yllätyskokeita.  

Poista oppilaan pulpetista ylimääräiset tavarat.

• Oppilas löytää nopeammin etsimänsä tavarat työpöydälle.
• Pulpetissa olevat ylimääräiset tavarat voivat katkaista oppilaan keskittymisen.

Anna oppilaalle tarvittaessa tavaroita, joita hän saa luvan kanssa koskettaa.

• Tällä hän voi tyydyttää mahdollista aistihakuisuuttaan.
• Näin voi toimia esimerkiksi silloin, kun oppilaan pitää keskittyä kuuntelemiseen.
• Myös valmiiksi saadun työn jälkeen oppilaalle voi antaa jonkin ”hipelöitävän” tavaran.
• Katso myös Tukisalkusta vinkit aistipulmien tukemiseksi.

Hahmottamisen taitoja tarvitaan kaikessa tekemisessä

Itsenäinen tekeminen vaatii aina sekä hahmottamisen että toiminnanohjauksen taitoja. Katso siten myös vinkit lapsen tai nuoren oman toiminnanohjauksen tueksi.

Pohdi jokaisen väitteen tai kysymyksen kohdalla seuraavia asioita:

• Toimiiko asia oppilaan/ luokan kohdalla? Kyllä/ ei.
• Miten voidaan kehittää?

Tuki tilan ja suuntien hahmottamiseen

Hahmottaako oppilas oppimisympäristön ja koulurakennuksen?

• Osaako lapsi tai nuori kertoa, missä kohden rakennusta hän tällä hetkellä on?
• Osaako lapsi tai nuori selittää, miten kuljetaan vessaan tai muuhun tilaan koulurakennuksessa?

Kulkureitit koulun sisällä ja pihalla ovat selkeitä.

• Hahmottamisen tueksi voi lisätä merkit lattiaan tai seinään, jolloin oppilas osaa suunnistaa oikeaan tilaan. 
• Kulkureitit on hyvä käydä oppilaan kanssa yhdessä läpi, kunnes kulkeminen sujuu.
• Harjoittele oppilaan kanssa vaihtoehtoisia reittejä kulkea koulun sisällä tai pihalla.  
• Käytä tarvittaessa avustajan tukea, kunnes kulkeminen sujuu. 

Oppilas osaa kulkea liikuntatuntien suorituspaikoilla tai muihin koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin.

• Opeta maamerkit, joiden avulla oppilas selviää kohteeseen. Tämä voi vaatia paljon toistoa. 
• Ennakoi uudet paikat ja tilanteet sanallistamalla niitä oppilaalle etukäteen. Tällä vähennetään uusiin tilanteisiin liittyviä pelkoja. 
• Varmista, että oppilas hahmottaa myös ajan, joka kulkemiseen tarvitaan. 
• Opeta oppilas pyytämään tarvittaessa apua. Avun pyytäminen on tukea tarvitsevalle oppilaalle usein vaikeaa. 

Oppilas osaa kulkea ryhmän mukana eri toimintoihin.

• Kun oppilaat liikkuvat vapaammin siirtymätilanteissa, on oman itsen hahmottaminen tilassa hankalaa. 
• Harjoittele oppilaan kanssa usein toistuvia arjen toimintoja: välitunnille siirtyminen, oman luokan löytäminen, käsienpesu ja ruokailu.
• Sanallista tilanteet selkeästi. 

Tuki visuaalisen hahmottamiseen

Luokkahuone on selkeä ja siisti.

• Ylimääräiset tavarat ovat poissa kulkureiteiltä. 
• Seinäpinnoilla on vain oleellinen ja tärkeä materiaali. 
• Kuvaamataidon töitä pidetään kerralla vain rajattu määrä seinällä.

Tavaroilla on loogiset paikat kaikissa koulun tiloissa.

• Kiinnitä huomiota tähän erityisesti tunneilla, joilla oppilas hakee itse tavaroita: kuvataide, käsityöt, liikunta ja kotitalous. 
• Tarvittaessa merkitse tavarat ikätasoisesti kuvin, sanoin tai värikoodein. 
• Ota tavaksi järjestää luokkahuone tunnin ja toiminnan jälkeen yhdessä oppilaiden kanssa.

Oppilas saa tukea ajan hahmottamiseen.

• Kertaa oppilaan kanssa säännöllisesti viikonpäivät, kuukaudet, eilen, tänään, huomenna, ensi vuonna. 
• Anna lisätukea ajan ja kellotaulun ymmärtämiseen. 
• Pohdi, ymmärtääkö oppilas analogisen ja digitaalisen kellon välisen suhteen.  
• Jos oppilas ymmärtää paremmin digitaalista kelloa, käytä silloin sanallistamisessa sitä. Jos oppilas ymmärtää paremmin viisarikelloa, käytä sitä. 
• Ennakoi jäljellä olevaa aikaa ja käytä ajasta puhuessasi visuaalisia apuvälineitä: Time Timer, tietokoneen ja kännykän sovellukset. 

Oppilaan tai luokan kanssa harjoitellaan säännöllisesti lukujärjestyksen ja kalenterin käyttöä.

• Oppilaalla on helposti saatavilla oma lukujärjestys. 
• Laaditaan yhdessä tai käydään yhdessä läpi päiväohjelma/ viikko-ohjelma. 
• Lisätään oppilaan kanssa yhdessä koepäivät ja muut tärkeät päivät kalenteriin. 

Anna lisäaikaa hahmottamista vaativissa tehtävissä.

• Anna vihjeitä hahmottamiseen. 
• Auta oppilasta hahmottamaan, paljonko aikaa on käytettävissä tehtävän tekemiseen. 
• Kannusta. 

Oppilas saa tukea kotitehtävien hahmottamiseen.

• Kirjoita tehtävät taululle/ älytaululle. 
• Läksyjen antamisen yhteydessä voi älytaululla näyttää kuvaa kirjan kannesta, jolloin oppilas hahmottaa, mistä kirjasta läksy tulee.
• Harjoittele oppilaan kanssa repun pakkaamista, kunnes pakkaaminen sujuu. Jos oppilas ei hahmota, mitä reppuun laitetaan, voi häneltä jäädä osa annetuista läksyistä kouluun.

Oppilas saa visuaalisia taitoja harjoittavia tehtäviä.

• Etsi virheitä kuvista. 
• Etsi eroavaisuudet kahdesta kuvasta. 
• Täydennä kuviin yksityiskohtia: ihmisiä, rakennuksia ja eläimiä. 
• Tarinatuokiolla oppilas etsii kuvista yksityiskohtia. 
• Keskustele oppilaan kanssa kuvista ja tarinoista.  
• Pelaa visuaalisia pelejä, kuten muistipelejä. 
• Nuoren kanssa voidaan siirtyä keskustelemaan abstrakteista teemoista.