Kulttuurihistoria

Kulttuurihistoriallisen osaston perusnäyttely kuvaa Kankaanpään elinkeinojen kehitystä 1800-luvun loppupuolelta nykyaikaan.

Kankaanpäälle on ollut ominaista maanviljelyksen rinnalla sivuelinkeinona harjoitettu ammattimainen käsityö. Tärkeimmät käsityöalat, kuten pieksunteko sekä viskurien, kärrynpyörien ja pärekorien valmistus, ovat museon näyttelyssä kattavasti esillä.

Kankaanpää tunnettiin vuosikymmenet tekstiiliteollisuudestaan. Museo esittelee perusnäyttelyssään Kankaanpään tekstiiliteollisuuden historiaa ja erityisesti REIMA Oy:n tuotantoa.

Kuvataide

KAUKO JA SINIKKA RÄIKKEEN TAIDEKOKOELMA

Professori Kauko Räike (1923–2005) ja taiteilija Sinikka Räike (1925–2009) lahjoittivat vuonna 1995 Kankaanpään kaupungille lähes 400 teosta käsittävän taidekokoelman, joka sijoitettiin Kankaanpään kaupunginmuseoon. Professori, kuvanveistäjä Kauko Räike tunnetaan paitsi Kankaanpään taidekoulun perustajana ja koulun pitkäaikaisena rehtorina myös nonfiguratiivisen taiteen varhaisena edustajana maamme veistäjien joukossa. Taiteilijana häntä voi luonnehtia lähinnä konstruktivistisen ajattelun edustajaksi, joka kaikessa työskentelyssään on pitänyt tinkimättömästi kiinni asettamistaan päämääristä. Kuvanveistäjä, taidemaalari Sinikka Räike on maalarina älyllisen konkretismin herkkävireinen edustaja.

REIMAN TAIDEKOKOELMA

Siirtäessään toimintonsa Kankaanpäästä Tampereelle ja Vantaalle REIMA Oy teki kulttuuriteon lahjoittamalla merkittävän osuuden taidekokoelmastaan Kankaanpään kaupungille. 35 teosta käsittävä lahjoitus on nähtävänä kaupunginmuseon taideosastolla. Erityisesti 1960–80 -luvulla voidaan REIMA Oy:n sanoa olleen vahva kulttuurimesenaatti Kankaanpäässä.

Kun Kankaanpään taidekoulu perustettiin 1965, tuli Reima olemaan monessa kohdin koulun tukena. Yrityksessä nähtiin monipuolisen kulttuurielämän vahvistavan alueen talouselämää ja kaikinpuolista hyvinvointia. Yritys tuki Kankaanpään taidekoulua mm. opettaja- ja tilaresurssein (Reima OY:n suunnittelijat opettivat koulussa alkuvuosina sommittelua ja tuotesuunnittelua, mainittakoon mm. Kristina Jakobsson-Kärki ja Reino Koski) tämän lisäksi se hankki paikallisten taiteilijoiden ja lahjakkaimpien opiskelijoiden töitä.

Kankaanpään kaupungille lahjoituksena saatu kokoelma täydentää merkittävällä tavalla Kankaanpään kaupungin taidekokoelmaa. Kokoelman helmiä ovat paitsi tietysti jo mainetta hankkineiden Kankaanpään taidekoulun opettajien teokset myös uraansa aloittelevien lahjakkaiden opiskelijoiden, kuten Teemu Saukkosen teokset.

Varuskuntaosasto

Museorakennuksen yläkertaan rakennettu Niinisalo-osasto esittelee Niinisalon varuskunnan kehittymisen pienestä kertausharjoituskeskuksesta Suomen ainoaksi tykistövaruskunnaksi. 15. divisioona, mittauspatteristo, koeasema ja sääasema, sekä Ypäjältä siirretty hevoshuoltokoulu ovat niin ikään saaneet omat osastonsa näyttelyssä. Valtion sisäoppilaitoksta eli Internaatista (Niinisalossa vuosina 1945–47 toiminut) ja Lotta- ja sotilaskotisisartoiminta ovat myös esillä. Suomalainen rauhanturvatoiminta esittäytyy Niinisalossa annetun koulutuksen valossa. .