Pohjois-Satakunnan alueella toteutettiin päihdetilannekysely ensimmäisen kerran

selvinpäin_satakunnassa_hanke

Vuoden 2018 marras-joulukuun aikana Pohjois-Satakunnan alueen asukkailla oli mahdollisuus vastata päihdetilannekyselyyn. Päihdetilannekysely toteutettiin samanaikaisesti koko Satakunnan alueella. Kyselystä vastasi Selvinpäin Satakunnassa- hanke yhteistyössä kuntien ehkäisevän päihdetyön työntekijöiden kanssa. Kyselyllä kartoitettiin kuntien asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen vähentämisen keinoista. Kyselyn avulla pyritään parantamaan ehkäisevän päihdetyön suunnittelua kunnissa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 200 henkilöä Karvian, Jämijärven, Honkajoen, Siikaisten, Pomarkun ja Kankaanpään alueelta. Vastausprosentti jäi valitettavan pieneksi. Suurin osa kyselyyn vastaajista oli 31-45 vuotiaita. Kyselyssä kysyttiin havaintoja nikotiinituotteiden, alkoholin ja huumausaineiden välittämisestä alaikäisille. Suurin osa vastaajista ei ollut havainnut alkoholin, tupakan ja sähkösavukkeiden välittämistä alaikäisille lukuun ottamatta Pomarkkua ja Karviaa, missä oli havaittu enemmän välittämistä alle 18-vuotiaille. Huumausaineiden kohdalla valitettava tulos oli Honkajoen kohdalla, missä noin ¼ osa vastaajista oli havainnut välittämistä nimenomaan ala-ikäisille. Vastaukset kertovat sen, että alueellamme liikkuu huumausaineita ja niiden välittämistä.

Alkoholia myydään mm. vähittäiskaupoissa, kioskeilla, huoltoasemilla sekä Alkossa. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli sitä mieltä, että nuorelta näyttävän henkilön ikää ei ole tarkastettu alkoholituotteita ostettaessa ja sama tulos oli nikotiinituotteiden osalta. Lähes yhtä valitettava tulos oli rahapelien kohdalla lukuun ottamatta Kankaanpäätä, missä puolet vastaajista oli havainnut ikärajan tarkastamista.  Alaikäisten rahapelien pelaamista oli havaittu joka kunnassa. Vastaajat eivät kuitenkaan halunneet rajoittaa rahapelimainontaa.

Vastaajat ovat havainneet kuntien alueilla alaikäisten alkoholin sekä nikotiinituotteiden käyttöä huomattavan paljon. Huumausaineiden kohdalla oli havaittu välittämistä ala-ikäisille, mutta ei kuitenkaan käyttöä juurikaan alaikäisten kohdalla. Vastaajat olivat sitä mieltä lähes poikkeuksetta, että kunnissa tulisi puuttua yhä enemmän alkoholin, nikotiinituotteiden, huumausaineiden välittämiseen ja käyttämiseen sekä rahapelien pelaamiseen.

Alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut lasku Suomessa on kääntynyt lieväksi nousuksi tammi-elokuussa 2018,Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan. Vastaajat olivat sitä mieltä, että kuntien alueella käytetään liikaa alkoholia. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kunnissa suhtaudutaan liian vapaasti humalahakuiseen juomiseen. Kuntien alueella vain murto-osa vastaajista oli pelännyt julkisilla paikoilla kohtaamia päihtyneitä. Ravintoloiden pidentyneet anniskeluajat eivät ole aiheuttaneet häiriöitä kuntien alueilla.  Ravintoloissa sekä vähittäiskaupoissa alkoholin myyntiin tulisi suhtautua nykyistä tiukemmin selvästi päihtyneiden asiakkaiden kohdalla.  Alkoholimainontaa ei nähty ongelmalliseksi.

Alkoholi koskettaa hyvin monia suomalaisia joko suoraan tai välillisesti. Valtaosa vastaajista on ollut huolissaan läheistensä alkoholin käytöstä. Vastaajat toivoivat, että entistä useammin terveydenhuoltohenkilöstö ottaisi puheeksi alkoholin käytön ja antaisi tarvittaessa neuvontaa.  Sama koski myös nikotiinituotteita sekä rahapelaamista. Yli 2/3 vastaajista vastasi, että terveydenhuoltohenkilöstö ei ole vastaanotolla kysynyt huumausaineiden tai lääkkeiden mahdollista väärinkäyttöä tai tarvittaessa antanut neuvoa lopettamiseen.

Kyselytutkimuksen mukaan ihmiset eivät osaa juurikaan sanoa sitä miten kunnissa saa apua nikotiinituotteiden lopettamiseen. Kuntien alueella tehtävä ehkäisevä päihdetyö on osassa kunnissa tutumpaa kuin toisissa. Kankaanpäässä puolet vastaajista tiedostaa/tuntee kunnan alueella tehtävän ehkäisevän päihdetyön, mutta joissain kunnissa ehkäisevä päihdetyö on varsin vierasta.

Vastaajat saivat jättää toivomuksia ehkäisevästä päihdetyöstä. Vastaajat toivoivat enemmän nuoriin kohdistuvaa työtä ja vanhemmille tietoa päihteistä sekä ohjausta ja tukea vanhemmuuteen. Työikäisten päihteiden käyttö huolestuttaa ja siihen toivotaan varhaista puuttumista. Ehkäisevään päihdetyöhön toivotaan mukaan myös kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä ja matalankynnyksen palvelujen kehittämistä. Ehkäisevää päihdetyötä tulisi kohdentaa myös ikäihmisiin entistä enemmän vastaajien mukaan. Kunnissa tulisi entistä enemmän puuttua myös alaikäisten päihteiden käyttöön sekä alaikäisille välittämiseen. Perheille ja läheisille pitäisi tarjota tukea enemmän. Varhaisen puuttumisen merkitystä korostettiin ja toivottiin sitä etenkin kohdistettavan nuoriin. Kyselyyn vastanneet toivoivat esiin myös sen, että hoitoon pääsyä tulisi parantaa ja valvontaa lisätä.

Lisätietoja:

Projektisuunnittelija
Jenni Lahtinen
044 701 9705
jenni.lahtinen@pori.fi