Talous- ja uimavesivalvonta

Talousvesi

Verkostovesi

Talousveden tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) laatuvaatimukset ja –suositukset. Pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (401/2001).

Vesihuoltolaitokset, vesiyhtymät ja -osuuskunnat vastaavat alueellaan toimittamansa veden laadusta. Terveysvalvonta valvoo valvontaohjelman mukaisilla näytteenotoilla verkostoveden laatua. Valvonnan tarkoituksena on seurata veden laatua terveydelle haitattoman veden jakelun varmistamiseksi.

Talousvettä toimittavissa laitoksissa tai vastaavissa työskentelevällä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevän henkilön on osoitettava talousvesihygieeninen osaaminen suorittamalla ns. osaamistesti. Lisätietoa osaamistestistä löydät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira).

Kaivovesi

Kaivovedet eivät kuulu terveysvalvonnan säännöllisen valvonnan piiriin. Kaivovedet kannattaa tutkituttaa kuitenkin muutaman vuoden välein, koska kaivorakenteiden rikkoutumiset ja runsaat pintavesivalunnat voivat heikentää kaivon vedenlaatua. Kaivovesinäytteen voi asukas ottaa itsekin ja toimittaa sen ympäristölaboratorioon. Lisätietoja kaivoista löydät Suomen ympäristökeskuksen www-sivuilta.

Uimavesi

Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo yleisen uimalan, uimahallin, uimarannan, kylpylän sekä yleisen virkistymis-, kuntoutus- ja hieronta-altaan veden laatua.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeet edellä mainittujen laitosten uimaveden laadusta ja valvontatiheydestä. Uimavesinäytteiden lukumäärä määräytyy pääasiassa kävijämäärän mukaan. Kuntien ylläpitämien yleisten uimarantojen vedenlaatua seurataan uimakauden aikana säännöllisesti. Näytteet otetaan kesä-, heinä- ja elokuussa.

Sekä uima-altaiden, että yleisten uimarantojen ylläpitäjän tulee pitää veden laadun tulokset nähtävillä kunkin uimapaikan ilmoitustaululla.

Sinilevät ja niiden tunnistaminen

Sinilevän määrä rannoilla ja veden pinnalla voi vaihdella huomattavasti sääolojen mukaan. Levätilanne voi vaihdella jopa päivittäin. Tyynellä säällä levää voi kertyä veden pinnalle runsaasti. Sinileväesiintymiä on eniten keski- ja loppukesän aikaan vesien ollessa lämpimimmillään. Sinileväisessä vedessä uiminen ei ole suositeltavaa eikä sitä pidä käyttää ruoanvalmistukseen, tiski-, pesu- tai saunavedeksi.

Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä siitepölymäisinä hippusina. Tyynellä säällä sinilevä muodostaa veden pinnalle harsomaisen vihertävän kalvon. Tuulisella säällä runsaskin leväesiintymä voi sekoittua veteen, jolloin koko vesimassa näyttää samealta. Sinilevä haisee maamaiselta, homeiselta ja tunkkaiselta.

Sinilevän tunnistamista voi yrittää kotikonstein. Jos levämassa tikulla nostettaessa hajoaa hippusiksi veteen, eikä tartu rihmoina tikkuun, on kyseessä ilmeisesti sinilevä. Leväistä vettä voi myös ottaa lasiin ja antaa veden seistä vähän aikaa. Jos levä nousee pintaan, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.