Miten päädyin maaseudulle?

Olen Taija, ja ammatiltani puheterapeutti. Muutin 18-vuotiaana pois Kankaanpäästä opiskeluiden perässä, ja tuolloin totesin hyvin ehdottomasti, etten enää koskaan halua asua pienessä kaupungissa enkä varsinkaan maalla. Vähitellen mieli muuttui, ja kun meille valmistumisen kynnyksellä tarjoutui mahdollisuus muuttaa takaisin Kankaanpäähän, tartuimme tilaisuuteen. Vasta tänne muutettuamme olen ymmärtänyt, että juuri tällaisen asuinpaikan tarvitsen. Elämä maalla on omista vaatimuksistaan huolimatta minulle helpompaa.

Ihaninta maaseudulla:

• Hiljaisuus ja ärsykkeettömyys – ulkona voi kuunnella hiljaisuutta ilman hälinää tai valosaastetta. Mieli ja keho rauhoittuvat.
• Luonto – omalla pihalla voi bongata lintuja, seurata eläinten jälkiä ja sienestää.
• Itse tekeminen ja uuden oppiminen – kun kukaan ei tee puolesta, tulee tartuttua toimeen ja opittua vaikka mitä.

Kamalinta maaseudulla:

• Auton välttämättömyys – auton hajotessa on aika nopeasti pulassa.
• Palveluiden etäisyys – arki vaatii enemmän suunnittelua, kun siirtymiin menee aikaa ja palvelut ovat kaukana.
• Itse tekeminen – Yllättävän lumisateen sattuessa ei auta, kuin tarttua lumikolaan. Kukaan ei tee puolesta.

Vinkit maaseudun elämään:

Maaseudun haasteita ei kannata pelätä liiaksi! Moneen asiaan oppii ja tottuu, kun niihin suhtautuu avoimin mielin. Itse en ollut ennen muuttoa edes koskenut ruohonleikkuriin, saati kokeillut puilla lämmittämistä. Maalla on mukavaa!

Vietän paljon aikaa ulkona koirani kanssa. Kankaanpäässä on aivan upeat ulkoilumaastot, suosittelen tutustumaan! Minun ja koirani suosikkipaikkoja ovat Kuninkaanlähteen ja Viidentienristeyksen maastot. Tilaa riittää niin, että saa halutessaan kulkea hyvinkin rauhassa, mikä on etenkin koiran kanssa kiva. Toki noissa maastoissa ulkoilee mielellään myös ilman koiraa.

Asukastarina on osa Ihana kamala maaseutu -konseptia, jonka tuottaa Leader Pohjois-Satakunnan kuntien yhteistyöhanke Verkostosta vetovoimaa.