Oppimisen tuki lukiossa

Lukio on monelle nuorelle merkittävä siirtymävaihe elämässä. Uudet oppimisympäristöt, omat ja joskus myös ympäristön odotukset ja lisääntynyt itsenäisyys vaativat opiskelijalta paljon – eivät ainoastaan tiedollisesti, vaan myös taidollisesti ja henkisesti. Lukiolla on velvollisuus tukea jokaista opiskelijaa yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti, jotta oppiminen ja hyvinvointi voivat toteutua parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuen tarpeen tunnistaminen on keskeinen osa tätä vastuuta. Opettajalla on usein ainutlaatuinen asema opiskelijan arjen havainnoijana: hän näkee oppimisen sujumisen, työskentelytapojen kehittymisen ja motivaation vaihtelut. Kun tukitarpeet havaitaan varhain, voidaan opiskelijalle tarjota yksilöllistä ohjausta, pedagogisia ratkaisuja tai tarvittaessa erityistä tukea. Näin estetään oppimisen ongelmien kasautuminen ja turvataan opiskelijan mahdollisuudet edetä opinnoissaan omien valmiuksiensa mukaisesti.

Tuen tarpeen tunnistaminen on usein ensimmäinen askel onnistuneessa tukiprosessissa. Opettaja on keskeisessä roolissa: hän seuraa opiskelijan oppimista, työskentelytapoja ja jaksamista. Varhainen havainto voi estää ongelmien kasautumisen ja mahdollistaa oikea-aikaisen tuen tarjoamisen.

Vuorovaikutus on tässä keskeinen väline. Arjen kohtaamiset – keskustelut, palautetilanteet ja pienet huomiot tunneilla – antavat mahdollisuuden havaita hienovaraisiakin merkkejä siitä, että opiskelija tarvitsee tukea. Kuunteleva, turvallinen ja kunnioittava vuorovaikutus vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja madaltaa kynnystä hakea apua.

Työkaluja ja materiaalia erilaisten oppimishaasteiden tunnistamiseen löytyy mm. Kankaanpään kaupungin perusopetuksen sivuilta.

 

Minäkuvan tukeminen

Psykologinen pääoma ja kasvun asenne ovat keskeisiä myönteisiä oppijakuvan rakentamisen käsitteitä. Psykologinen pääoma viittaa yksilön henkisiin voimavaroihin ja kykyyn selviytyä, kehittyä ja menestyä työelämässä ja elämässä yleensä. Kasvun asenne puolestaan viittaa siihen, että yksilö uskoo kykyjensä ja älykkyytensä kehittyvän harjoittelun ja ponnistelun kautta. Nämä kaksi ilmiötä tukevat toisiaan:

• Kasvun asenne edistää toivoa, optimismia ja resilienssiä, jotka ovat psykologisen pääoman rakennuspalikoita.
• Korkea psykologinen pääoma auttaa kehittämään ja ylläpitämään kasvun asennetta, varsinkin kun kohdataan vaikeuksia tai opitaan uutta.

Opettajan opas: Psykologinen pääoma & Kasvun asenne lukiossa

Miksi nämä ovat tärkeitä?

✔ Edistävät hyvinvointia ja jaksamista
✔ Tukevat oppimismotivaatiota
✔ Vahvistavat elämänhallintaa ja tulevaisuususkoa

---

Psykologisen pääoman neljä tukipilaria (HERO-malli)

---

Kasvun asenne – usko oppimisen mahdollisuuteen

Kasvun asenteen vs. muuttumattoman asenteen erot:

Käytä luokassa lauseita kuten:

”Et vielä osaa – mutta opit kyllä.”

”Oppiminen tapahtuu epämukavuusalueella.”

”Virhe on merkki siitä, että yritit.”

---

Opettajan 5 arjen tukikeinoa

Tavoitteita tukeva kieli
”Mitä tavoittelit tässä tehtävässä? Miten etenit?”

Salli uusintayritykset
Korosta, että epäonnistuminen ei ole loppu vaan osa prosessia.

Reflektiotehtävät
Lyhyet lopputehtävät: “Mikä sujui tänään hyvin?”

Ryhmässä oppiminen
Yhteiset ratkaisut, kokemusten jakaminen.

Palautteen muotoilu
”Hyvä oivallus!” vs. pelkkä ”Oikein/Väärin”.

Itseaiheutettu keskittymishäiriö, ADT

Jatkuva kiire ja työn sekä opiskelun tehokkuuden vaatimukset aiheuttavat hankinnaista vaikeutta. ADT (Attention Deficit Trait), eli itseaiheutettu keskittymishäiriö ja sen vaikutukset näkyvät lukiolaisten arjessa. Hankkeessa pidettiin opiskelijoille opetustuokioita itseaiheutetusta keskittymisvaikeudesta ja tätä varten valmistettiin esitysmateriaali opetuksen tueksi.

Vuorovaikutustaidot 

Vuorovaikutustaitojen tukeminen on osa lukion opetussuunnitelman tavoitteita. Näiden taitojen opettamisen tulisi olla osa kaikkien aineiden opetusta. Aineenopetuksen tueksi hankkeessa laadittiin diaesitys aiheeseen liittyen.

Ahdistunut nuori

Lukiolaiset kokevat monenlaisia tunteita. Ahdistuneisuus on lisääntynyt ja voi vaikuttaa paljonkin oppimiseen. Hankkeeseen saatiin Parkanon Säästöpankkisäätiön tuella Mieli ry:n koulutus Ahdistuneen nuoren tukemisesta, josta kuulija saa vinkkejä ja keinoja ahdistuneen nuoren auttamiseksi. 

Neuromoninaisuus 

Neuromoninaisuus viittaa siihen, että ihmiset ajattelevat, oppivat, kokevat ja prosessoivat tietoa eri tavoin. Se on luonnollista inhimillistä vaihtelua aivojen toiminnassa ja neurokognitiivisissa prosesseissa – ei sairaus tai vika. Termi korostaa erilaisuuden arvoa ja hyväksyttävyyttä, neuromoninaisuus ei ole diagnoosi, vaan viitekehys ajattelutavan muutokselle.

Neuromoninaisuutta käsittelevä video esittelee neuromoninaisia oppijoita tukevia oppimisen tuen muotoja. Hankelukioiden opettajat kokosivat keinoja neuromoninaisten tukemiseksi.

Hankeessa kokeiltiin saada alulle neuromoninaisille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Vaikka ryhmän kokoaminen ei hankeaikana onnistunut, ryhmäkokoontumiselle laadittiin mainos ja suunniteltiin toimintarunko.

Monikielisyys

Kun lukiolaisen äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, kielitietoinen pedagogiikka tukee oppimista. Videossa valotetaan oppimistilannetta, kuullaan käytännön vinkkejä ja annetaan puheenvuoro monikielisille opiskelijoille.

 

Lukiossa opiskelu edellyttää uudenlaista itsenäisyyttä ja vastuunottoa omasta oppimisesta. Tietomäärä kasvaa, aikataulut tiukentuvat ja arvioinnin perusteet muuttuvat. Siksi opiskelutaitojen kehittäminen ei ole vain tukitoimi – se on olennainen osa jokaisen opiskelijan oppimispolkua.

Hyvät opiskelutaidot eivät synny itsestään, vaan ne rakentuvat vähitellen harjoittelun, ohjauksen ja kokemuksen kautta. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi ajanhallintaa, muistiinpanotekniikoita, luetun ymmärtämisen strategioita tai toimivia kokeeseen valmistautumisen keinoja. Opiskelutaidot auttavat niin oppimisen sujumisessa kuin stressin hallinnassakin.

Tähän osioon on koottu lukion erityisopettajien vinkkejä ja suosituksia eri oppiaineiden opiskelun tueksi. Vinkit perustuvat käytännön kokemukseen siitä, millaiset keinot tukevat erilaisia oppijoita – oli kyse sitten matematiikan jäsentämisestä, vieraiden kielten sanaston hallinnasta tai esseen kirjoittamisesta.

Tavoitteena ei ole tarjota yhtä oikeaa tapaa opiskella, vaan antaa vaihtoehtoja, joista jokainen opiskelija voi löytää omansa. Samalla kannustetaan opettajia tekemään opiskelutaitoja näkyväksi osaksi omaa opetustaan – pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys.

Opiskelusuunnitelma

Vaikka lukio-opiskelijaa ohjataan valmistautumaan ensimmäiseen periodin päättymiseen ja koesumaan hyvissä ajoin, monelle se tulee silti yllätyksenä. Hankkeessa erityisopettajat tekivät opiskelijoille ohjevideon opiskelusuunnitelman laatimisesta, joka sisältää  arviointiviikon ja ensimmäisen jakson jälkeisen reflektoinnin, tavoitteen asettelun, opiskelun suunnittelun sekä motivaation kehittymisen.

Vieraat kielet

Hankkeen erityisopettajat kokosivat yhteen vieraiden kielten sanaston opiskeluvinkit: kurkistus sanaston opiskeluun eri aistikanavien pohjalta. Materiaali yhdistää teoriaa ja konkretiaa ja siihen kannattaa yhdistää  harjoittelua oppitunnin lopuksi.

Tuki koetilanteissa

Koetilanteet voivat olla monelle lukiolaiselle stressaavia ja haastavia, eikä kyse ole vain siitä, mitä opiskelija tietää – vaan myös siitä, miten hän selviää tilanteesta paineen, ajankäytön ja omien tunnetilojensa keskellä. Opettajan keinot, joilla voi tukea opiskelijaa ennen koetta, kokeen aikana ja kokeen jälkeen on koottu materiaalipaketiksi.

Joskus opiskelijalln tilanne voi olla sellainen, ettei kirjallinen koe ei ole riittävä tai sopiva väline opiskelijan osaamisen osoittamiseen. Tällöin kyse voi olla erilaisista oppimisen, kielellisen tuottamisen, työskentelyn tai psyykkisen kuormituksen haasteista, jotka heikentävät opiskelijan kykyä näyttää osaamistaan kirjallisessa muodossa. Suullinen täydentäminen  on tärkeä lisä arviointiin ja tukee opiskelijan kykyä kielellistää osaamistaan.

Abituki

Lukio voi tukea merkittävästi abiturientien valmistautumista yo-kokeisiin erityisesti silloin, kun opiskeluvalmiudet ovat heikot. Lukulomalla abiturientti siirtyy lukio-opintojen rakenteesta yksinään kohti ylioppilaskirjoituksia – vaihetta, joka voi olla yhtä aikaa vapauttava ja kuormittava. Vaikka aikaa opiskeluun on periaatteessa runsaasti, sen hallinta ja henkinen kantokyky korostuvat aivan uudella tavalla.

Tuki voidaan lukulomalla järjestää helposti myös etänä ja vaikka lukioiden yhteistyönä. Hankkeessa pilotoitiin etätukea englannin opiskeluun ja opiskeluun yleisimmin. Enkkutuen kohderyhmänä olivat opiskelijat, joille englannin yo-kirjoitukset tuntuivat haasteellisilta ja pelottavilta ja opiskelutuen kohderyhmänä opiskelijat, joilla on puutteita opiskelutaidoissa.

 

Lukio on muuttunut yhä monimuotoisemmaksi oppimisympäristöksi, jossa opiskelijoiden tarpeet, taustat ja oppimistavat vaihtelevat enemmän kuin koskaan. Samalla opetukselta odotetaan entistä enemmän yksilöllisyyttä, joustavuutta ja tukea. Näihin haasteisiin ei tarvitse vastata yksin: yhteisopettajuus tarjoaa mahdollisuuden jakaa vastuuta, vahvistaa oppimista ja lisätä osallisuutta.

Yhteisopettajuus tarkoittaa kahden tai useamman opettajan tietoista, suunnitelmallista ja tasa-arvoista yhteistyötä saman ryhmän opetuksessa. Se voi toteutua monin eri tavoin – esimerkiksi aineenopettajan ja erityisopettajan tiiminä, kahden aineenopettajan yhteistyönä tai opinto-ohjaajan mukanaolona oppitunnilla. Yhteistä kaikille muodoille on se, että opettajat jakavat suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin vastuuta yhdessä.

Yhteisopettajuuden kautta voidaan tuoda opetukseen lisää tukea, vaihtelevia näkökulmia ja pedagogista joustavuutta. Se mahdollistaa esimerkiksi samanaikaisen tuen tarjoamisen, pienryhmätyöskentelyn tai opiskelutaitojen ohjauksen osana oppituntia. Opiskelijalle yhteisopettajuus voi näyttäytyä vahvempana läsnäolona, yksilöllisempänä kohtaamisena ja selkeämpänä tukena. Tarkempaa lisätietoa löytyy mm. hankkeessa tuotetusta materiaalista.

 

Oppimisen tuki lukiossa ei ole vain yksittäisiä tukitoimia – se rakentuu ennen kaikkea koulun toimintakulttuurista ja rakenteista, jotka mahdollistavat tuen tarjoamisen arjessa. Kun tuki on osa yhteistä ajattelua ja arjen käytäntöjä, sen tarjoaminen ei jää yksittäisten opettajien harteille, vaan siitä tulee koko kouluyhteisön tehtävä.

Toimintakulttuuri näkyy siinä, miten tuen tarpeisiin suhtaudutaan: onko niihin vastaaminen poikkeus vai luonnollinen osa opetusta? Tukea vahvistava toimintakulttuuri rakentuu avoimuudesta, yhteistyöstä ja ennakoivasta työotteesta. Samalla tarvitaan rakenneratkaisuja – kuten aikataulujärjestelyjä, resurssien kohdentamista ja yhteistyölle suotuisia käytäntöjä – jotka mahdollistavat esimerkiksi yhteisopettajuuden, pienryhmäopetuksen tai opiskelijan kohtaamisen kiireettä.

Tässä osiossa vielä muutamia keinoja, joilla tukea hyvää oppimista. Koulun kulttuuriset ja rakenteelliset valinnat voivat joko estää tai edistää oppimisen tukea, niin yksittäisten opiskelijoiden kuin koko yhteisön hyväksi.

Tukipassi

Lukioikäisten itsesäätelytaidot ovat vasta kehittymässä ja liian usein mukavuus voittaa järjen. Opiskelijan motivaatiota osallistua tukiopetukseen tai vastaavaan voi tukea esim. tukipassilla, johon kerättävillä osallistumisleimoilla voi kerätä myös opintosuorituksen, mikäli lukion opetussuunnitelmasta löytyy vastaava opintojakso. Voit tulostaa valmiin tukipassipohjan tästä.

Vireystilan säätely oppitunnilla

Lukion pitkien oppituntien aikana opiskelijoiden vireystila voi laskea oppimiselle haitalliselle tasolle. Sopivan vireystilan ylläpitämiseksi oppitunteja kannattaa tauottaa ainakin silloin, kun tunnin rakenteeseen ei sisälly toiminnallista osuutta. Noppataukotuokioiden  hyödyntämiseen tarvitaan em. linkistä avautuvan materiaalin lisäksi vain noppa.