Karvianjoen tilan parantaminen on sekä raakuille ja lohikaloille suotuisa asia, mutta myös paikalliset pääsevät nauttimaan puhtaammasta ja kauniimmasta jokiympäristöstä. Kuva: Lotta Mäkinen
LIFE Revives -hanke on teettänyt mallinnustyön Karvianjoen lähivaluma-alueen kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Työssä on tunnistettu tehokkaimpia vesiensuojeluratkaisuja neljällä pienemmällä osavaluma-alueella: Lauhalassa, Paholuomassa, Kiviluomassa ja Pikkujoella. Mallinnuksen toteuttivat Tapio Palvelut Oy ja WaterHope, ja sen tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan kuormitustekijöiden laatua ja määrää erityisesti uhanalaisen raakun elinolosuhteiden näkökulmasta.
Hanke järjestää yleisötilaisuuden 4. marraskuuta 2025 kello 17.30–19.30 Honkajoen Honkahovissa, jossa esitellään mallinnustyön tuloksia. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun ja kysymyksiin, ja kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita!
Karvianjoki on yksi harvoista Etelä-Suomen raakkujoista, mutta sen raakkukanta on luokiteltu kuolevaksi. Yksi keskeinen syy tähän on vedenlaatu, joka ei tällä hetkellä tue raakun elinolosuhteita. Vaikka ongelma on ollut pitkään tiedossa, tarkkojen kuormituslähteiden tunnistaminen on ollut haastavaa. Tämä näkyy myös siinä, ettei Karvianjoen koskien Natura-alueen tila ole juurikaan parantunut alueen perustamisen jälkeen.
Mallinnustyö antaa arvokasta tietoa Karvianjoen valuma-alueen tilasta, raakun suojelukeinoista, alueen metsätalouden vesiensuojelun toimenpidesuosituksista sekä tietoa maanomistajille, miten omilla maillaan voi halutessaan auttaa kuormituksen pienentämisessä.
LIFE Revives -hankkeen tavoitteena on elvyttää raakkukantaa sekä sen isäntäkalana toimivia lohikalakantoja
Hankkeessa haluttiin selvittää, millaisia kuormitustekijöitä lähivaluma-alueella esiintyy ja millaisin keinoin niitä voitaisiin vähentää, jotta joen ja raakun tila saataisiin kohenemaan.
”Karvianjoen vedenlaadun mallintaminen ja vesiensuojelurakenteiden paikantaminen kaikille neljälle kohdealueelle oli poikkeuksellisen kiinnostava ja tärkeä tehtävä,” kertoo Tuomo Karvonen WaterHopelta. Hänen mukaansa tarve analysoida kaikki mahdolliset kuormituslähteet ja tunnistaa paikat, joissa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää, on noussut selvästi esiin.
Mahdollisia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat muun muassa ojitettujen, huonotuottoisten suoalueiden ennallistaminen, kosteikkojen ja pintavalutuskenttien rakentaminen sekä pohja- ja putkipatojen käyttö. Vesien palauttaminen liikaa kuivuneille suoalueille on tehokas keino paitsi kuormituksen vähentämiseen, myös turpeen hajoamisesta aiheutuvan hiilidioksidipäästön hillitsemiseen.
Projektissa kehitettiin myös uusia menetelmiä suojavyöhykkeiden leveyden vaikutuksen arvioimiseksi jokiveden lämpötilaan. Karvonen muistuttaa, että mallinnus on tärkeä työkalu, mutta sen jälkeen on välttämätöntä varmistaa maastokäynnein, että ehdotetut vesiensuojelurakenteet ovat toteutettavissa käytännössä.
Suometsien asiantuntija Tarja Anttila Tapio Palvelut Oy:stä korostaa metsänomistajien roolia vesiensuojelussa: ”Alueella on paljon varttuneita ja uudistusikään tulevia metsiä, joille voi olla lähitulevaisuudessa suunnitelmissa hakkuita. Metsänomistajan, puun ostajan ja urakoitsijan on tärkeää kiinnittää huomiota vesiensuojeluun hakkuissa. Hakkuut suunnitellaan niin, että vältetään turhaa maanpinnan rikkomista esimerkiksi välttämällä ojien ylityksiä ja valitsemalla mahdollisimman kevyt maanmuokkausmenetelmä. Jatkuvaa kasvatusta kannattaa harkita erityisesti reheville turvemaille, joilla on jo luontaista alikasvosta, sillä jatkuvan kasvatuksen metsässä vedenpinnan taso säilyy tasaisena eikä silloin pääse syntymään kuormituspiikkejä. Ojien kunnostamisen tarpeellisuutta on syytä harkita tarkkaan ja tehdä vain välttämättömät toimenpiteet. Myös maanmuokkausmenetelmänä käytetystä ojitusmätästyksestä syntyy ojitukseen verrattavaa kuormitusta. Metsänomistajille on tarjolla mahdollisuus saada vesiensuojelurakenteiden toteuttamiselle täysi tuki Metka-rahoituksella.”
Työn tuloksista on apua raakun suojelutyössä
Vesiensuojelutyössä painotetaan yhä enemmän valuma-aluekunnostuksia, joiden tavoitteena on parantaa joen ympäröiviä elinympäristöjä hyvään tilaan. Tämä on tärkeää, sillä vesistöön kohdistuvat hoitotoimet eivät yksin riitä, jos valuma-alueelta tulevaa kuormitusta ei saada hallintaan. Soraikkojen puhdistus olisi hyödytöntä, jos esimerkiksi virtavesissä kutusoraikkojen hiekoittuminen ja limoittuminen jatkuu, ellei hiekkakuormitusta saada vähennettyä.
On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa heikossa kunnossa olevan vesistön, kuten Karvianjoen, kuormitustekijät, jotta niihin voidaan kohdistaa tehokkaita kunnostustoimia. Mallinnustyö oli tässä vaiheessa keskeinen työkalu, sillä kaikkea ei voida kartoittaa maastossa, erityisesti laajoilla alueilla.
”Raportti on antanut meille arvokkaita ohjenuoria siitä, millaisia toimenpiteitä alueella kannattaa harkita. Tämä tieto on merkittävä askel eteenpäin raakun suojelussa ja Karvianjoen tilan parantamisessa.” Lotta Mäkinen, aluekoordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maanomistajayhteistyö avainasemassa
Maanomistajien kanssa tehtävä yhteistyö ja vuoropuhelu ovat LIFE Revives -hankkeessa keskeisessä roolissa. Kunnostustoimet toteutetaan aina maanomistajien suostumuksella ja heidän toiveitaan kuunnellen. Siksi on tärkeää viestiä mallinnustyön tuloksista paikallisesti.
Hanke järjestää:
Yleisötilaisuuden 4. marraskuuta 2025 kello 17.30–19.30 Honkajoen Honkahovissa (ely-keskus.fi)
(Tapahtuman osoite: Honkahovi, Pohjanmaantie 2184, 38950 Honkajoki, Kankaanpää)
Esittelemme mallinnustyön tuloksia. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun ja kysymyksiin, ja kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita!
Vaikka raportissa esitettiin konkreettisia vesiensuojeluratkaisuja, LIFE Revives -hankkeessa ei ole mahdollisuutta toteuttaa niitä sellaisenaan.
”Meillä ei valitettavasti ole hankkeessa mahdollisuutta toteuttaa näitä toimia, mutta työtä voidaan käyttää muiden hankkeiden ohjenuorana tai uusien hankkeiden pohjatietona. Tieto on arvokasta, koska vastaavanlaista taustaselvitystä ei ole alueelle tehty,” toteaa Lotta Mäkinen, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Maanomistajat pidetään aktiivisesti mukana jatkosuunnitelmissa
Raportti toimii hyvänä keskustelunavauksena hanketoimijan ja maanomistajan välillä, kun on esitettäväksi konkreettisia suunnitelmia ja toimenpiteitä.
”Raportti ei missään nimessä pakota mallinnettuja vesiensuojelutoimenpiteitä kohdealueelle, vaan sen tarkoitus on tuoda maanomistajalle tietoa siitä, mitä omalla maalla voidaan tehdä Karvianjoen tilan parantamiseksi – ja sitten voidaan tehdä päätöksiä, halutaanko niihin ryhtyä,” Mäkinen jatkaa.
Raportti voi myös tukea viranomaistyötä esimerkiksi raakkujoen suojavyöhykkeen määrittelyssä. Koska tulokset on kohdennettu juuri Karvianjoen alueelle, ne tarjoavat suojavyöhykkeen tarpeesta ja leveydestä tutkittua tietoa.
Lisätietoa:
Lotta Mäkinen, p. 0295 022 161, lotta.makinen@ely-keskus.fi
Aluekoordinaattori, LIFE Revives, Varsinais-Suomen ELY-keskus