Seutukaupunkitutkimus: Kankaanpäässä paljon sisäistä potentiaalia – turvallisuus ja asuinympäristö vetovoimatekijöinä

alokkaat jonossa

Kuva: Kankaanpäähän liittyvistä mielikuvista kysyttäessä monelle tulee ensimmäisenä mieleen Kankaanpään Niinisalon varuskunta. Kuva valatilaisuudesta 15.2.2019 (kuva: Martti Tikka / Kuvaseura Pikseli)

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Kankaanpää on yksi Suomen 55:stä seutukaupungista. Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa selvitettiin kaupunkien tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019 ja se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen. Tutkimuksen toteutti Innolink Oy.

Tutkimuksessa kaupunkien vetovoimaa arvioitiin indeksillä, johon yhdistettiin tutkimukseen vastanneiden käsitykset kaupungin vetovoimasta sekä tilastollinen elinvoimaisuus. Tämän yhdistelmäindeksin kärkikymmenikköön nousivat Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio, Iisalmi, Valkeakoski, Ylivieska, Pietarsaari ja Savonlinna. Kankaanpää sijoittui 50:n tutkimuksessa mukana olleen kaupungin joukossa sijalle 20.

Tutkimuksen mukaan kaikissa seutukaupungeissa toteutuu sujuva elämä. Turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat seutukaupunkien vahvuuksiksi. Kankaanpään kohdalla kotikaupungin arvioissa myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, ilmapiiri ja fiilis sekä koulutusmahdollisuudet nähdään tärkeinä vetovoimatekijöinä.

Tunnettuuden lisäämisellä vetovoimatekijät esiin

Kankaanpään ulkoinen tunnettuus suhteessa muihin seutukaupunkeihin ei ole tutkimuksen kärkijoukossa, mutta seutukaupunkien asukkaiden kotikaupunkejaan koskevissa arvioissa Kankaanpää nousi imagoltaan myönteisempien joukkoon. Seutukaupunkien asukkaat arvioivat kotikaupunkinsa imagon pääasiallisesti ulkoista kohderyhmää myönteisemmin. Paimion, Forssan, Someron, Kankaanpään, Nivalan, Huittisten ja Parkanon kaupungeissa asukkaiden arvio kotikaupungista oli erityisen paljon myönteisempi ulkoiseen arvioon nähden.

Tutkimuksen mukaan tällaisen tuloksen tilanteessa kaupungeilla on erityisen paljon saavutettavaa niiden kaupungin asukkaiden tunnistamien vahvuuksien osalta, joita ei ulkoisesti tunneta. Usein kaupungin vahvuudet, strategiset valinnat tai onnistumiset eivät ole onnistuneet saavuttamaan riittävästi huomiota ulkoisesti. Tunnettuuden parantaminen voi tuoda esiin imagopotentiaalin ja vahvistaa kaupungin mainetta.

– Kankaanpäässä ovat asiat monella tapaa erittäin hyvin. Tulokset peilaavat hyvin viime vuonna julkistettuja Suomen Kuntaliiton Arttu2 -tutkimusohjelman tuloksia, jossa Kankaanpäässä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä kaupungin palvelutuotantoon, sanoo kaupunginjohtaja Mika Hatanpää. – Seutukaupunkitutkimuksen tulokset vahvistavat myös omia näkemyksiämme sen suhteen, että kaupungin tunnettuuteen täytyy panostaa. Kankaanpäässä on tässä paljon potentiaalia.

Seutukaupunkien pitovoima on vahva

Noin joka kuudes suuren kaupungin tai lähiseudun kaupungin asukas voisi tutkimuksen mukaan harkita muuttamista seutukaupunkiin. Vastaajia houkuttelee seutukaupunkeihin asumiseen liittyvien seikkojen ohella kaupungin ilmapiiri ja fiilis. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa vastaajien mukaan myös kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus. Pitovoima seutukaupungeissa on hyvä. Kaksi kolmasosaa seutukaupungeissa nyt asuvista voisi valita asuinpaikakseen uudelleen oman kaupunkinsa, jos valinta olisi ajankohtainen.

– Tulokset osoittavat, että seutukaupungeissa asuu kotipaikkakuntaansa tyytyväisiä kaupunkilaisia. Tavoitteena on, että myös muualla asuvat pitäisivät seutukaupunkeja potentiaalisina asumis- ja opiskelupaikkoina. Näin seutukaupungeissa toimivat yritykset saisivat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa ja koko seudun elinvoima vahvistuisi entisestään, sanoo seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 / Kankaanpään tulokset

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 verkossa: www.kuntaliitto.fi/seutukaupunkitutkimus2019

Tiivistelmä: www.kuntaliitto.fi/seutukaupunkitutkimus2019tiivistelma

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (16): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Kemijärvi, Nurmes, Pudasjärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi ja Keuruu

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (22): Huittinen, Mänttä-Vilppula, Kitee, Paimio, Nivala, Lieksa, Kankaanpää, Alavus, Kalajoki, Kauhajoki, Loviisa, Ylivieska, Parainen, Uusikaupunki, Loimaa, Kauhava, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski ja Pietarsaari

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (13): Hamina, Jämsä, Valkeakoski, Varkaus, Kurikka, Kemi, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo.